Kenttävartio Ämpäri Rukajärvi

Kuvaus:

Paikalle perustettiin ensimmäinen kenttävartio heinäkuussa 1942 peitenimellä ”Suoja”. Nimi muuttui helmikuussa 1943 ”Ämpäriksi” ja marraskuussa 1943 ”Puskuriksi”. Kenttävartion vahvuus oli 1 kivääriryhmä, 1 konekivääriryhmä ja krh:n tulenjohtue = määrävahvuuksin 19 miestä. Kenttävartion miehitti vuorollaan III/JR10 > III/JR31 > Er.P7 > III/JR10 > Os.L/JR10.
Ämpärin taistelusta 25.7.1943 kertovat sotapäiväkirjat ja kuulustelupöytäkirjat:

Vihollinen hyökkäsi 100 miehen voimin 25.7.1943 KV ”Ämpäriin”, jolloin kenttävartiossa oli 2 aliupseeria ja 13 miestä. Konetuliaseita oli 1 kk, 2 pk ja 3 kp sekä 0,5 km päässä ”Kanassa” 81 mm:n kranaatinheitin. Tukikohdan päällikkö oli vierailulla naapurivartioissa. Klo 22.20 vartiomies havaitsi tähystyslinjan päässä etenevän vihollisjonon. Hän teki hälytyksen ja asemat miehitettiin. KV:n päällikön sijainen teki puhelinraportin esikuntaan ja pyysi tulitukea krh:lta ja tykistöltä. Konekivääri aloitti heti tulituksen, mutta muutaman sarjan ammuttuaan se joutui epäkuntoon ja pystyi ampumaan vaan kertatulta. Vaikka kaikki muut käytettävissä olevat aseet olivat toiminnassa, vihollisen hyökkäys eteni esteille asti ja siitä ylikin pystyen siitä heittämään käsikranaatin kk. asemaan. Nyt tilanne näytti kestämättömältä. Varapäällikön ollessa puhelimessa miehet jättivät ilman lupaa kenttävartion ja läksivät pakoon. Raskaat aseet jäivät viholliselle. Ohittaessaan krh-aseman ”Kanan” läksivät krh-miehet pakenijoiden mukaan. Vasta Kanan ja Ollin tienhaarassa saatiin omat joukot kuriin. Krh ampui 50 ja tykistö 200 kranaattia. Viivästynyt mutta tarkka tykistön tuli nähtävästi esti vihollisen etenemisen ja karkotti sen Ämpäristä. Omat mietittivät tyhjän KV:n klo 2.00

Taistelussa ei tullut omia henkilötappioita. Viholliselle menetettiin 1 konekivääri, 1 pikakivääri, 1 kivääri, 1 radio ja miehistön reppuja. Vihollisen todetut menetykset olivat etumaastosta löydetyt kaksi kaatunutta sekä verijäljistä ja siteistä päätellen 4-5 haavoittunutta.

Suoritettujen tutkimuksien ja kuulustelujen perusteella aiheutui tukikohta ”Ämpärin” joutuminen vihollisen käsiin seuraavista seikoista:
•    tukikohdan varsinainen päällikkö oli poissa tukikohdasta
•    tukikohdan päällikön sijainen oli puhelimessa juuri ratkaisevalla hetkellä
•    vihollinen ylitti ja katkoi liian heikot yksinkertaiset piikkilankaesteet
•    tykistötulen myöhästyminen juuri kriitillisemmässä vaiheessa
•    konekiväärin toimintahäiriö (todenäköisesti patruunan katkeaminen)
•    miehistö joutui paniikin valtaan, hyökkääjä oli huomattavasti vahvempi
•    miehille tapahtumasta ei tiettävästi tuomittu rangaistuksia.
Lisää sotapäiväkirjoissa: III/JR31 nro 11385 s.23-25 ja JR10 nro 10043 s.94-113

Paikalla on Neuvostoliiton sankarin muistomerkki jossa kerrotaan: ”Tällä paikalla heinäkuun 25. päivänä 1943 Varlamov Nikolai Gavrilovich peitti omalla vartalolla vihollisen bunkkerin ampuma-aukon”. ja ”Tämä muistomerkki on Neuvostoliiton sankarille, osaston komentaja Nikolai Gavrilovich Varlamoville Karjalan rintaman 26. Armeijakunnan 27 Divisioonan 239 jalkaväkirykmentistä – sankariteko on kuolematon”. Tämä on tiettävästi ainut 14:D:n alueella oleva Neuvostoliiton sankarin muistomerkki. Muistomerkillä, vaikka on hankalan matkan päässä, venäläiset pitävät vuosittain 25.7 muistotilaisuuden. 

Kulkureitti kohteeseen kuvissa. RSHY / AHa 2018