Tšolman kylä Rukajärvi

Kuvaus:

Ajaessaan takaa Kiimasjärveltä itäkaakkoon irtautunutta vihollista Osasto Seitamo (14.D) otti haltuunsa Tšolman kylän 4.8.1941. Kylän taloista oli poltettu kuusi. Polttamattomia taloja oli jäljellä 14. Jäljellä oli myös kolme saunaa, neljä aittaa ja paja. Samana iltana lähetettiin partio tiedustelemaan Lietmajärven kylää. Lietman kylään Tsolmasta oli kärrytie. Ennen keskiyötä tuli ilmoitus, että kylä oli vapaa vihollisista ja polttamatta. Lietman kylässä asui 1930 -luvun alussa alle 20 asukasta.

Tšolma tarkoittaa salmea. Kylän asutti Iivotšaini Davida perheineen1700 -luvulla. Hänestä sai alkunsa myös Suurijärven, Lietman ja Issakkalan (Akonlahden) kylät. Tšolman kylässä asui 1930-luvun alussa 19 asukasta, mutta asukasmäärä kasvoi hieman 1930 -luvun loppupuoliskolla. Kylässä oli ennen 1917 vallankumousta sisutusiltaan Itä-Karjalan hienoin tsasouna, jonka rakentamisen oli rahoittanut 26 -vuotiaana kuollut kauppatalo M. Miininin kauppias Mikko Samulinen-Jakowlev. Hänen toimestaan kylään raivattiin myös laajasti pelto- ja heinämaita. Mikko Samulinen-Jakowlev syntyi Tšolmassa vuonna 1858 ja kuoli vuonna 1884 junassa Moskovan ja Pietarin välillä.

Tšolman kylän eteläpuolella tienhaarassa oli kenttävartio (Kv "Poro"/"Voitto"), joka oli toiminnassa varsin lyhyen aikaa. Kenttävartion rakentamiseen tarvittava puutavara otettiin kylän taloista. Kenttävartin jäänteitä on vielä nähtävissä maastossa. Nykyään Tsolman kylä sekä Lietmajärven vanha kylä ovat asumattomia ja rakennuksia ei ole.

Tsolman kylään pääsee valtatieltä 86K-6 (Kostamus-Kotškoma tie). Noin 61 km Kostamuksesta kääntyy vasemmalle Kiimasjärven tielle yhtyvä soratie. Tästä risteyksestä on matkaa kylään risteykseen noin 10 km. Toinen reitti on ajaa nykyisen Lietmajärven läpi. Mujezerskiin (Mujejärvelle) menevältä tieltä kääntyy oikealle noin 3,5 km Lietmajärveltä etelään Kiimasjärven tie, jota ajetaan noin 9,5 km, kun ollaan kylän risteyksen kohdalla.

RSHY 2018/JKä