Kenttävartio Piru Rukajärvi

Kuvaus:

Kenttävartio perustettiin kesäkuussa 1942 peitenimellä "Kolu". Helmikuussa 1943 nimeksi tuli "Korpi" ja marraskuussa 1943 "Piru". KV oli pieni halkaisijaltaan vain 40 m ja se sijaitsi kostealla metsäsaarekkeella. Koko kenttävartio jouduttiin tekemään puisen lavotuksen päälle. Varsinkaan kevättulvien aikaan KV ei ollut miesten mieleinen paikka pikemminkin rangaistussiirtola.
Kenttävartion miehitti vuorollaan III/JR10 > III/JR31 = Er.P24 > Er.P7 > III/JR10

Pirun taistelu 14.7.1944

Vihollinen lähestyi kaakosta kohti "Pirua" vahvistetun komppanian suuruisena (tyk.tj.r. + 2 kpl 82 krh). Se ryhmittyi rynnäkköasemiin 100 m päähän kenttävartiosta, jolloin sen liike paljastui vartiomiehelle ja hän suoritti hiljaisen hälyytyksen. Tukikohta miehitettiin ennakkosuunnitelman mukaan ja omat konetuliaseet keskitettiin vihollisen tulosuuntaan - Pirussa 2 kiv.r. + pst.kiv. + krh.tja. Annettiin kevyelle krh:lle maalit ja hälytettiin naapurikenttävartiot "Otava" ja "Paalu2" tuli-iskuvalmiuteen - kummassakin 1 kk.r. ja pst-kivääri (kuva 10). Tehtiin yhteinen tuli-isku vihollisosastoon, joka tällöin kävi rynnäkköön käyttäen savua ja räjäyttäen esteeseen aukon. Uusi tuli-isku pysäytti vihollisen ja se suojautui. Vihollinen oli tuonut Pirusta 400 m päässä olevalle pienelle metsäsaarekkeelle tulenjohtueen ja se aloitti kahdella 82mm krh:lla ja kanuuna ptr:lla ampumaan sulkuja Piruun johtaville teille. Saarekkeessa vihollisella oli myös kk ja pk. Vihollisen huomattua rynnäkköosaston kärsineen suuret tappiot, alkoi se perääntyä ja evakoida kaatuneita pois. Tällöin annettiin voimakas tuli-isku, johon yhtyi oma 81mm krh. "Otavan" kk ja "Pirun" pst.kiv. tuli-isku vihollisen saarekkeeseen sytytti sen palamaan. Vihollinen tyhjensi saarekkeen paonomaisesti. Kun jatkuvalla tulella oli vihollisen toiminta lamaantunut, pantiin toimeen vanginsieppaus. Sieppaus onnistui ja saatiin 3 vankia, joukossa koko osaston johtaja vanhempi luutnantti, vangeista kaksi kuoli myöhemmin. Etumaastossa laskettiin 21 kaatunutta vihollista. Jäljistä päätellen oli vihollisen tappiot poisevakoitujen muodossa huomattavat. Sotasaaliina saatiin 2 pk, 6 kp, 7 autom.kiv., 1 kiikarikiv ja pioneerimateriaalia. Vihollinen ampui kanuunalla ja krh:lla 600 kranaattia. Omat tappiot olivat vain kolme lievästi haavoittunutta. Oman krh:n ammuskulutus oli 236 kranaattia.
Yleisiä huomioita (9./JR10:n päällikkö luutn. Seppo Hänninen): Jv.aseiden keskitetty tuli-isku aluemaaliin oli erittäin tehokas, nopeammin saatavissa ja paljon halvempi kuin vastaava raskaitten aseitten. Pst.kivääri erittäin tehokas ase torjunnassa käytettäessä sirpalekranaatteja. Vihollisen liikkeen paljasti useimmiten kypärä, joka hyvästä naamioinnista huolimatta (naamioverkot) kiilsi auringossa.

Vihollinen yritti "Piruun" jo 28.6.1944, jolloin asemissa oli Er.P7. Pataljoona sai 7.7.44 käskyn siirtyä Klyyssinvaaraan ja tilalle tuli III/JR10, jonka 9. komppania oli "Pirussa" 14.7.44 hyökkäyksen aikana.

Lähteet: JR10 spk 10043 s.192-195 ja III/JR10 spk 10190 s.5-6

Kuvissa 2 ja 3 on näytetty reitti kohteeseen. RSHY / AHa 2018