Komentopaikka Ontrosenvaara Rukajärvi

Kuvaus:

Pataljoonan komentopaikka-alue sijaitsi Ontrosenvaaran ja Merunkylän välisessä maastossa. Peitenimiä siitä löytyi vain I/JR52:n aikainen ”Koivikko”.

Sallan rintamalta siirretty 12.Prikaati asettui maaliskuussa -42 Ontrosenvaaran ja Merunkylän väliselle alueelle mahdollista Sorokka operaatiota varten. Prikaati rakensi laajan varuskunnan alueelle. Kun Sorokka suunnitelmasta luovuttiin, siirrettiin 12.Pr toukokuussa -43 Paateneeseen ja tilalle tuli III/JR31.

III/JR31:n tiedustelu kertoo sotapäiväkirjassaan: ”Prikaatin käytössä oli alueella 11 kpl parakkeja, 192 hirsikämppää, 16 pahvitaloa, 50 pahvitelttaa, 75 tallia, 29 saunaa ja 47 varastosuojaa. Suurin osa oli huonosti rakennettuja, mutta näin suuresta määrästä oli varaa valita tarpeelliset”. Kuvan 3 karttaan lienee piirretty valitut rakennukset.

Kenttävartiopuolustuksen valmistuttua lopulliseen muotoon kesäkuun -43 alussa vaihtoi II/JR10 alueelle. Tänä aikana oli pataljoonan lohkolla rajut KV Joen taistelut 12.8 ja 13.9, joita johdettiin pataljoonasta.

Marraskuussa -43 I/JR52 vaihtoi II/JR10:n tilalle. 27.7.44 I/JR52 siirrettiin Ilomantsin taisteluihin, jolloin sen lohkon otti vastaan III/JR52. Tahkokosken taistelujen jälkeen alueen puolustusta vahvistettiin, jolloin 18.8.44 alueelle siirrettiin JR52:n rykmentin esikunta. 

Vihollinen hyökkäsi esikunta-alueelle

10.3.43 klo 01.45 hyökkäsi n.100 miehinen vihollispartio PE:n majoitusalueelle luoteesta käsin. Vihollinen ehti polttaa autotallin, jossa oli 2 kuorma- ja 1 henkilöauto, sekä hevosmiesten kämpän ja esikunnan rättivaraston. Vihollinen ammuskeli kivääreillä ja konepistooleilla. Omat vartiomiehet toimitti hälyytyksen ampumalla, Omat vastatoimet alkoivat ja ampumista kesti klo 2.30 saakka, jolloin vetäytymisen merkiksi vihollinen ampui punaisen ja sitten vihreän valoraketin ja tulitoiminta heikkeni.

Samaan aikaan hyökkäsi samanvahvuinen vihollispartio Ontrosenvaaran sillalle sen länsipäähän. Sillan itäpuolella sijainnut oma vartio avasi pimeässä kivääreillä ja pst-tykillä tulen. Vihollinen sai heitettyä sillan länsipäähän kasapanoksen, joka rikkoi siltaa 3 metrin matkalta. Tämän jälkeen vihollispartio vetäytyi osan tulittaessa sillan seutua.

Vihollinen oli irtautunut kokonaan molemmista kohteista klo 3.00.

Jäljitysosasto lähetettiin vihollisen perään ja viholliseen saatiin kosketus Eninjärven pohjoispuolella (n. 25 km PE:sta). Syntyneessä tulitaistelussa oli vihollisen tappiot 40 kaatunutta ja omat viisi haavoittunutta.

Kanttiinilotilla ”vähältäpiti” tilanne

Onni Palasteen kirjassa Korpisodan sankarit lotta ”Mirkun” kertomus tiivistettynä: ”Kun siirryimme Leppälaxin pataljoonan (III/JR31) mukana Ontrosenvaaraan lähelle Merujärveä, siinä ennen majailleet (12.Pr) olivat rakentaneet valtavan suuren kanttiiniparakin. Aluksi asuimme työparini Saimin kanssa pahviteltassa, kunnes meille rakennettiin oma iki-ihana hirsikämppä takkoineen. Kelpasi siinä kahden lotan asua. Pataljoonan esikunta oli meistä vajaan kilometrin päässä, samoin jääkärijoukkue. Tykkikomppania asui lähinnä meitä, mutta sekin mäen takana, jonne ei ollut näköyhteyttä. Heräsimme 10.3 yöllä valtavaan ammunnan rätinään. Oli pilkkopimeää emmekä uskaltaneet sytyttää valoa. Vapisten hiivimme katsomaan eteisen ikkunasta ulos. Pihalla ei näkynyt omia eikä ryssiä. Kiivas ammunta kuului esikunnan suunnalta, joten pukeuduttuamme päätimme lähteä tykkikomppanian suojiin. Samalla ikkunaan koputettiin. Säikähdimme – omia vaiko vihollisia ? Olimme hiljaa kunnes ulkoa kysyttiin, ovatko lotat vielä sisällä. Tunsimme kysyjän töpinänhoitajan äänen. Hän oli joutunut tulemaan osan matkasta konttaamalla ja kehotti meitä heti menemään tykkimiesten suojiin. Pimeässä pakkasyössä oli hirvittävää kuulla läheltä konetuliaseitten kuolemankolkkoa ääntä. Tykkimiesten mäeltä kysyttiin vielä tunnussanaa, jolloin - lotat täältä tallustavat - riitti. Aamuneljän tienoilla oli tilanne ohi ja saimme luvan palata omaan kämppäämme. Aamun valjetessa selvisi, että osa vihollisista oli hiihtänyt asuntomme läheltä, mutta pimeässä metsässä eivät olleet huomanneet kämppäämme, joka sijaitsi notkelmassa. Päivällä maj. Leppälax tuli käymään kanttiinissa  ja totesi, että kanttiinille ja sen lotille on järjestettävä paremmat turvatoimet. Samana päivänä  jääkärijoukkue siirrettiin kanttiinin lähelle telttoihin, kunnes heille rakennettiin oma hirsikämppä”.

Lähteet: III/JR31 spk 11383 s.45-46, Er.P24 tiedustelu spk 6895 s.196-198, Tyk.K/JR31 spk 19207 s.6-7 ja Onni Palaste Korpisodan sankarit s.52-54.

Opastus: Ontrosenvaarassa Tsirkka-Kemijoen sillan jälkeen käännytään vasemmalle ja ajetaan hyväkuntoista metsäautotietä kuvien 2 ja 4 ohjeiden mukaan kohteeseen.

RSHY / AHa 2019