Tunkuan kylä Viena

Kuvaus:

Tunkua (Tungut, Tunguo) on vienankarjalainen kylä, joka sijaitsee Tunkuanjoen muodostaman lahdekkeen rannalla Kosmos-järven länsipuolella. Suikujärven pogostaan kuulunut Tunkuan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvun lopun verokirjoissa. Kylä oli levittäytynyt suojaisen lahdenpohjukan kolmelle sivulle, joita kutsuttiin nimellä Repola, Vaarakylä ja Keskikylä. Kylän väkiluku 1930-luvun alussa oli 219 asukasta. Kylä oli tällöin Tunkuan piirin Tunkuan kyläneuvostoon kuuluva kylä. Piirin keskuksena toimi Lehdon kylä. Kylä on nykyään etupäässä kesämökkikylänä. Kylässä on 1800-luvulla rakennettu historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas Pyhän kolminaisuuden ja Neitsyt Marian kappeli.

Os. Marttinan tiedustelupartio Tunkuan, Kevättämäjärven ja Kuikkavaaran kyliin 6.3. - 12.3.1942 sai tiedon Tunkuan suunnalla olevasta hiihtoprikaatista. Tämä Tunkuan hiihtoprikaatin syntyhistoria alkaa Novosibirskin alueelta. Syyskuussa 1941 Berdskin kaupungissa aloitettiin hiihto-osastojen koulutus. Koulutetuista sotilaista koottiin 130, 131, 132 ja 136 hiihtopataljoonat, jotka lähetettiin rautateitse Belomorskiin marraskuussa 1941. Pataljoonat sijoitettiin Lehdon, Tunkuan, Maasjärven ja Koivun kyliin. Toukokuun 18.päivänä 1942 Lehdossa muodostettiin 3. erillinen hiihtoprikaati (Tunkuan hiihtoprikaati), jonka komentajaksi nimitettiin entinen rajavartija, eversti Ivan Alexandrovich Gorokhov. Prikaatin esikuntapäällikkö oli eversti Zaslavskij ja poliittisen osaston johtaja oli everstiluutnantti Prokushev.

Neuvostoliiton sotilaallinen suorituskyky oli heikko alkuvuodesta 1942. Suomalaiset alkoivat suunnitella hyökkäystä Sorokan (Belomorsk) suuntaan. Kenraalien Airon, Raappanan ja Laguksen maaliskuussa 1942 suunnitteleman hyökkäyksen luonnoksessa Rukajärvelle siirtynyt 12.Prikaati olisi hyökännyt Koivuniemen kylän kautta Tunkuaan ja siitä edelleen itään Lehdon kylän suuntaan, kohti Sorokkaa. Sorokka-operaatio peruttiin maaliskuun 1942 lopussa.

RSHY/JaKä 2020

Lisätietoa

Jalagin, S. 2003: Tunkuan ja Lusmanvaaran kylien vaiheita 1600-luvulta nykyaikaan. Karjalan Heimo 2003: 1-2.
Mustonen, T. 2011: Sorokka-suunnitelma. Tiedustelutietojen merkitys operaation valmistelussa tammi-maaliskussa 1942. Pro gradu -tutkielma, Sotatieteiden maisterikurssi 1, Tiedusteluopinto-suunta.

Sotapäiväkirjat:
Jalkaväkirykmentti 33 1941-1943 (26472): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5222978, 12.Prikaatin perustaminen