Uuden tuomiokirkon sankarihautausmaa Viipuri

Kuvaus:

Sankarihauta-alue sijaitsee Aallon kirjaston vieressä olevassa puistossa.

Ensimäiset 18 sankarivainajaa on haudattu tänne 1918. Viipurin lääninvankilassa punaiset ampuivat 30 vangittua, "poliittisia vankeja" 19, henkilökuntaa 6, rangaistusvankeja 4 ja yksi pakolaisen loput 22 vainajaa haudattiin joko kotikuntiinsa tai sukuhautoihin. Vieläkin jäljellä olevaa koroketta kiersi haudattujen nimilaatat. Kätensä valaan nostava Vapauden patsas paljastettiin 1921. Välirauhan aikana patas ja nimilaatat katosivat.
Uuden Tuomiokirkon sankarihautaan haudattiin 27 vapaussodan aikana kaatuneen lisäksi noin 700 jatkosodassa kaatunutta. Haudoilla oli jatkosodan alussa puuristit, ne ehdittiin korvaamaan kivi laatoilla ennen kaupungin menetystä. Sodan jälkeen laatat katosivat. Valaa vannovan pojan patsas katosi välirauhan aikana.

Eräässä koskettavassa SA-kuvassa ovat kunniakäynnillä kaupunginjohtaja majuri Arno Tuurna keskellä, luutnantti Einari Pyykkö sotilashallinnon edustajana ja Viipurin viimeinen poliisipäällikkö Eemil Kokko. Viipurin kaupungin edustajina tekevät viimeinen tervehdys sankarivainajille 19.6.1944 hetki ennen kaupungin menetystä.
20.6.1944 hautakaivanto oli auki kirjaston puoleisesta päästä ja on todennäköistä että venäläiset hautasivat kaupungilta löytyneet suomaliset tähän avonaiseen hautaan.
Talvisodassa vaurioitunut Tuomiokirkko katosi lopullisesti maisemasta 1949 tai -50, Eräänä päivänä ilmoitettiin paikallisille asukkaille "Nyt kun lähdette töihin, teipatkaa ikkunat" kirkon raunio räjäytettiin ja paikalle tehtiin puisto. Samassa yhteydessä hävisi myös vapauden patsaan jalusta.
Neuvostoliiton kaaduttua saatiin paikalle arkkitehti Juha Lankisen suunittelema muistopaasi. Kivi on samalla kohdalla kuin aikanaan oli vapaudenpatsas. Sankarihautojen ääriviivat ovat vielä jotenkin erotettavissa, ainakin porrastus on havaittavissa.
Kuvat: Internet, MS ja SA-kuvat MKe 2020