Piippu eteentyönnetty tukikohta Rukajärvi

Kuvaus:

Rukajärven suunnan hyökkäys pysäytettiin 17.9.1941 ja alkoi asemasota. Päätien molemmin puolin rakennettiin kiinteä puolustuslinja pituudeltaan 12 km. Yksi viidestä kiinteän linjan eteentyönnetystä tukikohdista oli ”Piippu” (muut Peukaloniemi, Suvi, Pallo ja Sukellusvene). Tukikohtaa nimitettiin asemasodan alussa myös ”Piippuniemeksi.” Kesällä -42 tukikohdan osille annettiin peitenimet ja Piippu jäi puhekielessä yleisnimeksi. Osien nimet pohjoisesta luettuna olivat aluksi Tiikeri – Sonni – Lehmä ja sitten Virsu – Vispilä – Kukko sekä lopuksi Tupa – Sauva – Talo.

Kiinteä puolustuslinja oli aluksi yhden rykmentin vastuulla: ensin 17.9.41 JR52, mutta jo 25.9.41 JR31, uudelleen 10.2.42 JR52 ja sitten 13.6.42 JR10.

Kiinteä linja jaettiin 11.10.42 JR52:n ja JR10:n kesken, jolloin Piippu jäi JR10:n lohkolle. 12.11.43 väliraja muuttui, jolloin Piippu jäi edelleen JR10:n lohkolle, mutta sen osat tulivat kuulumaan eri pataljoonille. Tämä asetelma säilyi sodan loppuun saakka. Kuvassa 14 on kerrottu, mikä oli Piipun vastuupataljoona eri aikoina.

”Munkin” poltto 29.7.1943   (lähde III/JR10 spk 10043 s.119-121, kartta kuvassa 7)

Vihollisen eteentyönnetyssä tukikohdassa ”Munkissa” oli havaittu kk.- ja pk. tulikorsuja ainakin viisi. ”Munkki” oli tyypillinen suosaareke, joka oli hieman korkeammalla suomalaisten asemista ja sijaitsi noin 700 metrin päässä niistä. Vihollinen pystyi ”Munkista” erittäin hyvin johtamaan tulta ”Virsuun”, ”Vispilään” ja ”Kukkoon”. Myös tarkka-ampujat häiritsivät jatkuvasti suomalaisten etulinjaa, joten se oli tukikohtana Piipun toiminnalle erittäin haitallinen.

Valmistelu ja suunnitelma: 28.7 saapui pataljoonaan (III/JR10) 22.Kss.K:sta 1+1+12 miestä ja 4 savuheitintä. Heittimet sijoitettiin ”Vispilään” ja niitä varten rakennettiin katetut tuliasemat välittömästi rintamalinjan taakse. Kullekin heittimelle varattiin 25 heittopalorasiaa – yhteensä 100 rasiaa.  Tyk.K/JR10 varautui operaatioon kahdeksalla pst.tykillä – sijoitus 1 ”Virsuun”, 3 ”Vispilään”, 2 ”Kukkoon”, 1 ”Häntään” ja 1 ”Mandshuriaan”. Tuliasemista oli osa aikaisemmin rakennettuja ja osa tehtiin tilapäisiksi asemiksi. Tarkan suunnitelman mukaan Pst.tykeillä tuhotaan vihollisen tulikorsuja, lamautetaan vihollisen suorasuuntaustuli, häiritään ja poltetaan maastoa. Lisäksi neljällä pst.kiväärillä tulitetaan ”Munkin” tulikorsuja ja häiritään vihollisen sammutustöitä.

Toteutus: 29.7.43 klo 12.25 oli sää aurinkoinen, lämpötila 26?, tuuli n. 1 m/sek. itäkaakosta, joten sää oli otollinen ja aloitettiin ”Munkin” polttokäskyn mukaiset toimenpiteet.

12.25: Alkoi tykistön tuli-isku ”Kaalimaan” tähystyspaikkoihin. Ampui raskas krh vih. krh-asemia ”Rullan”, ”Alasimen” ja ”Notkon” maastoissa. Avaa ”Hännässä” VII pst.tykki  ja ”Mandshurian” VIII pst.tykki tulen ”Äkämän” pohjoisaan. Yksi pst.kivääri ”Kukosta” avasi tulen ”Neulan” tähystyspaikkaan ja maastoon, jatkuen 12.50 asti.

12.30: ”Virsun” I pst.tykki ampui ”Kaalimaan” tähystyslavoja 12.35 saakka. ”Vispilän” IV pst.tykki tulitti ”Kaalimaan” tulenjohto- ja tähystyspaikkoja.

12.32: ”Vispilän” II ja III pst.tykit avasivat tulen ”Munkin” tulikorsuihin pohjoisosassa 12.50 saakka. ”Kukon” V pst.tykki tulitti ”Munkin” keskiosan tulikorsuja12.50 saakka. 4 pst.kivääriä tulitti ”Munkkia” 12.50 saakka.

12.35: ”Kukon” VI pst.tykki avasi tulen ”Neulan” tähystyspaikkaan ja maastoon 12.45 saakka. Savuheittimet ampuivat ”Munkkia” 2 heittimellä pohjoispäätä ja 2 heittimellä eteläpäätä ja sen takamaastoa 12.50 asti.

12.40: keskiraskas krh ampui häirintää ”Munkkiin”.

12.43: saapuivat omat lentokoneet.

Lisäksi ”Vispilän” pst.tykki ampui häirintää ”Munkkiin” 2 kr minuutissa sammutustöiden estämiseksi samoin kuin 2 konekivääriä ampui lyhyitä sarjoja koko päivän.

Tulokset: Heti pst.tykkien ja savuheittimien ammunnan jälkeen oli ”Munkki” niin vahvasti palosavun peitossa, että tähystäminen oli vaikeata. Erikoisen vahvasti kehittyi savua saarekkeen etelä- ja pohjoispäässä, joissa maasto oli helpommin syttyvää. Klo 14.00 havaittiin ainakin viiden tulikorsun ja yhden asuinkorsun sekä taisteluhautojen olevan tulessa, jota todistivat useat kiväärinpanosten räjähtelyt. Tuli levisi myöskin osittain ”Munkin” edustalla olevaan miinakenttään, josta kuului päivän kuluessa 30-40 miinaräjähdystä. ”Munkin” palo jatkui aina 30.7 iltaan saakka. Latvapaloksi ei kulo muuttunut, mutta pintakulona paloi kaikki mahdollinen.

”Kaalimaassa”, ”Neulan” pohjoispäässä ja ”Äkämän” pohjoispäässä maastossa syttyi myös palot pst.tykkien ja pst.kiväärien palo-ammunnan johdosta.

Vihollisen vastatoimet: Heti pst.tykkien ja savuheittimien ammunnan alettua, ryhtyi vihollisen krh ampumaan sulkua ”Munkin” edustalle, josta päätellen vihollinen luuli hyökkäyksen olevan kyseessä. Tilanteen aikana ampui vihollinen ainoastaan 4 krh:n kranaattia ”Vispilän” eteläpään maastoon. Tykistö ei ampunut laukaustakaan, mikä luultavasti johtui meikäläisten tiedustelu- ja tj-lentokoneiden läsnäolosta sekä toiminnan yhtäaikaisesta aloittamisesta useisiin eri kohteisiin.

Opastus:

Rukajärven kylän tien risteyksestä ajetaan asfalttitietä itään noin 7,2 km, josta jatketaan jalkaisin pohjoiseen. Piippu alkaa periaatteessa heti, mutta parhaiten säilyneet rakenteet alkavat n. 700 metrin patikoinnin jälkeen. Toinen reitti on Pallon metsätien varresta suoraan itään Piipun pohjoisosaan, jossa on enemmän nähtävää. Katso reittiohjeet kuvasta 2.

RSHY / AHa 2020