Viipurin sodanaikainen puhelinkeskus

Kuvaus:

SA-kuva (5.6.1942) on jatko sodan aikana toimivasta puhelinkeskuksesta, joka sijatsi Pellervonkatu 6:ssa. Viipuri oli sotatoimialuetta, heti elokuussa 1941 lähdettiin kunnostamaan kaupungin entistä puhelinkeskusta. Rakennus joka on edelleen pystyssä, rakennettiin 1921 Uno Ullbergin suunnitelman mukaan konttori- ja puhelinkeskukseksi, se sai puoliautomaattisen keskuksen vuonna 1924.

Vuoteen 1929 asti keskus tunnettiin nimellä Viipurin Telefooniosakeyhtiö, uusi nimi oli Viipurin Puhelinosakeyhtiö. Yhtiö tilasi uuden automaattikeskuksen L.M.Ericssonilta syksyllä 1938, sen asentaminen piti aloittaa 1.3.1939. Asiat muuttuivat ja talvisota sekoitti suunnitelmat, keskusta ei ehditty toimittaa Viipuriin.

On ilmeistä että keskusta hyödynnettiin heti Viipurin valtauksen jälkeen elokuussa 1941. Keskus niin kuin kuvasta näkyy, oli jaettu ”Pöytiin”, Helsingin pöytä, Kannaksen pöytä, Mikkelin pöytä ja jne. Kannaksen pöydän alla oli alakeskukset esim. Johannes, Koivisto. Kiviniemi jne. Keskusta pyöritettiin ympäri vuorokauden.

Ennen talvisotaa Viipurin puhelinluettelossa oli noin 5000 puhelinliittymää. Talvisota kuitenkin katkaisi suurimman osan liittymistä joten keskus oli pääosin armeijan käytössä.

Rakennus löytyy reilun 100 metrin päästä Punaisenlähteen torilta itään. Nykyään rakennus on Leningradin alueen eli Federaation rekisteri- maarekisteri- ja kartoituskeskus Viipurin piirin sivukonttori. Vanhan rakennuksen vieressä Kullervonkadun suuntaisesti on Viipurin nykyinen puhelin ja lennätin rakennus.

Pellervonkadulta löytyy myös entinen Salaman elokuvateatteri (Raunio on peitetty pressulla) ja Osuuskunta Kansan työn toimitus (Kapteeni Malisen komentopaikka 20.6.1944).

Kuvat SA-kuva ja Google

MKe 13.9.2020