Heimosotien muistomerkki Salmi

Paikka:

Heimosotien muistomerkki Salmi

ID:

009074004

Sijainti:

Kuvaus:

Heimosotien muistomerkki on Salmin hautausmaalla, joka sijaitsee 2,3 kilometriä Tulemajoen maantiesillalta Aunuksenkaupungin suuntaan. Tänne on haudattu 37 heimosoturia, jotka kaatuivat Aunuksen retkellä vuonna 1919. Kumpareella on muistomerkkinä kookas kivipaasi, jonka pinnassa on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Itä-Karjalan vaakuna, joka esittää pystyssä seisovaa Karjalan karhua, joka etukäpälissään kohottaa kassaraansa ja takajaloillaan polkee maanrakoon kansaa orjuuttavia kahleita. Vaakunan alla on teksti: Kaaduitte nuorna, nähdessä huomenen ruskon, puolesta maanne, puolesta heimoususkon.

Muistomerkki on paljastettu heinäkuussa 1929. Hautakumparetta ja sen siipiä reunustavat kivilaatat, joihin kuhunkin on merkittynä kaatuneen nimi, kotipaikka ja kaatumisaika. Laattoja on 24, ja yksi niistä on omistettu neljälletoista tuntemattomalle kaatuneelle. Aunuksen retkellä kaatui tai katosi kaikkiaan 330-400 suomalaista.

Aunuksen retken tarkoituksena oli liittää aunuksenkarjalaiset ja vepsäläiset maa-aloineen Suomen lipun alle. Eduskunnan päätöksellä retken rahoitti Suomen valtio. Hyökkäysosastot, joita oli kolme, lähtivät etenemään huhtikuussa 1919. Salmista Lotinapellon suuntaan edennyt osasto valtasi Aunuksenkaupungin, Ondrusovan ja Pisin. Sitten Pietarin punaupseerikoulun 600 suomalaista teki maihinnousun osaston selustaan Viteleessä kesäkuussa, mikä katkaisi huoltoreitin. Osasto oli pakotettu vetäytymään takaisin. Toinen hyökkäysosasto eteni Käsnäselästä Prääsän kautta Petroskoin suuntaan, mutta bolševikit ja suomalaiset punakaartilaiset löivät osaston Suolusmäen maastossa kesäkuussa. Osasto oli pakotettu vetäytymään takaisin rajan taakse. Kolmas hyökkäysosasto eteni Suojärveltä Säämäjärven kautta Prääsään.

Petroskoin Suolusmäen maastossa tappion kärsinyttä osastoa johti  jääkärimajuri Paavo Talvela, joka piti Salmin muistomerkin paljastustilaisuudessa heinäkuussa 1929 puheen ja lausui muun muassa seuraavaa:

Olemme saapuneet tänne kunnioittamaan muistoa niiden vainajien, jotka kymmenen vuotta sitten uhrasivat henkensä koettaessaan siirtää Isänmaamme rajoja sinne, minne luonto on ne määrännyt. Kohtalo ei silloin kuitenkaan sallinut yrityksen toteutuvan, mutta sitä ei voida pitää turhana. Kun Suomi vuonna 1918 karisti päältään orjan ikeen, ei se suinkaan ollut hetken työ vaan vuosisatojen määrätietoisen toiminnan tulos. Emme sen vuoksi voi epäillä, etteikö Karjalakin kerran ole vapautuva.

Karjalan tulevaisuus ei tällä hetkellä ole valoisa, mutta se on yhä edelleen koko Suomen suuri kysymys, jota me suurella mielenkiinnolla seuraamme. Tälle kummulle pystytetty valtaisa paasi muistuttaa meille velvollisuuksistamme Karjalan heimoa kohtaan. ENa 2017.

Sijanti kartalla:

Ladataan karttaa..