Hitlerin läntinen komentopaikka Adlerhorst - Langenhaim- Zlegenberg

Kuvaus:

Vajaa 30 km Frankfurt am Mainista pohjoiseen on pieni kylä nimeltä Langenhaim- Zlegenberg. Kylän länsilaidalla on korkean mäen päällä valkoinen linnaa muistuttava rakennus. Tämä rakennus oli osa  ”Adlerhorst” nimistä suurempaa kokonaisuutta. Rakennuksesta johti tunneleita hieman kauempana olevaan bunkkeri keskukseen ja varsinaiseen komentokeskukseen.
Itse linna kuului aikanaan itävatalaiselle aateliselle Emma von Scheitleinille joka osti sen vuonna 1926. Natsihallinto otti sen käyttöönsä vuonna 1939. Bunkkerien ja komentokeskuksen rakentaminen aloitettiin välittömästi. Rakennelmat tehtiin alun perin päämajaksi vuoden 1940 Ranskan sotaretkeä varten.
Albert Speer suunnitteli tämän kokonaisuuden A.Hitlerin tärkeimmäksi komentopaikaksi. Hitler taas piti etenkin linnaa liian ylellisenä paikkana kun kerran oli ”Kansanmies”. Helmikuussa 1940 Hitler luovutti paikan H. Göringille joka sopi mieleltään ja olemukseltaan tähän ympäristöön, eli se toimi komentokeskuksena ”Britannian taistelun” aikana. Paikka naamioitiin huolella jo pelkästään kyläläisiltä. Viimeisen kerran alue toimi maavoimien komentokeskuksen vähän ennen loppua joulukuusta 1944 tammikuuhun 1945 Ardenniinien taisteluiden aikana.  
Rakennelmiin kuului linna, viestikeskus, vartioiden kasarmi, varsinainen komentokeskus ja bunkkeri alue. Bunkkerien naamioinnista, niihin tehtiin harja katto (Feikki rakennelma), ne muistutti tavallista maalaistaloa.      

Lokakuusta 1944 OB West armeijaryhmän komentaja Sotamarsalkka G.Rundstet piti komentopaikkana. Samana vuonna joulun jälkeen paikalle saapui H.Göring, vähän niin kuin piiloon, tappion haamu leijaili jo vahvana tulevaisuudessa. Täältä Hermann Göring esitti Hitlerille aselepoa hänen ruotsalaisten ystäviensä kautta. Se oli lopullinen niitti Hitlerin ja Göringin väleille.

Vähän poikkeavien tietojen mukaan Hitler olisi ollut täällä viimeisen kerran 16. tammikuuta 1945. Yhdysvaltain armeija saapui paikalle 30.maaliskuuta. Saksalaiset ehtivät tuhota joitain rakennuksia ennen lähtöään. Brittiläis-ameriikkalainen organisaatio perusti tänne kuulustelukeskuksen ei sotavangeille vaan teollisuudesta ja taloudesta vastanneille henkilöille, joukkoon kuului esim. Hjalmar Scacht (Talousministeri), Wernher von Braun (Raketti insinööri), Ferdinand Porsche (Autoinsinööri ja teollisuusmies) ja IG Farben (Kemian tehdas, joka toimitti esim. Auschwitziin Zyklon-B myrkkyä).  

Linna oli raunioina vuoteen 1956 jolloin amerikkalaiset ja saksalaiset yhteistuumin korjasivat linnaa. Linnaan perustettiin Saksan tiedusteluyksikkö. vuonna 1987 Yhdysvaltain armeijan avustuksella linna korjattiin lopulliseen kuntoonsa. Vuonna 1990 rakennus myytiin alkuperäisen omistajan sukulaisille, jotka seuraavana vuonna muuttivat sen luksus asunnoiksi.

Nykyään linnan pihalle voi päästä. Bunkkerialue on metsän sisällä ja entinen komentokeskus on aidatulla alueella. Tällaisilla toimilla halutaan estää, ettei paikasta tule uusnatsien pyhiinvaelluspaikka.

Kuvat: Netti ja asianosainen  MKe 2022