Mikael Agricolan kuolinpaikka

Kuvaus:

Turun piispan Martti Skytten kuoltua 1550 Agricola hoiti tämän tehtäviä, kunnes Kustaa Vaasa, jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin, nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi 1554. Tuona aikana olivat ruotsalaisten ja venäläisten väliset rajariidat jatkuvia ja niinpä Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Hän lähetti 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan, johon Agricolakin kuului. Paluumatkalla hevoskyydissä Agricola sai ankaran sairauskohtauksen, johon hän kuoli juuri Suomen rajan ylitettyään Uudenkirkon pitäjän alueella. Alueelle oletetaan perustetun tapahtuman muistoksi Kuolemajärven pitäjä. Agricola haudattiin todennäköisesti Viipurin dominikaaniseen tuomiokirkkoon, joka tuhoutui talvisodassa. Nykyään kirkko on raunioina, joskin jykevät kiviseinät ovat pystyssä. Venäläiset veivät Kuolemajärven pitäjässä olleen Agricolan kuolinpaikan muistokiven pois sotien jälkeen, mutta 2000-luvun alussa se suomalaisten aloitteesta tuotiin takaisin ja entisöitiin. Mikael Agricola (s. noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan kehitti pohjan suomen kirjakielelle, sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2400 sivua, vain 10 vuodessa julkaissut Agricola kustansi käännöstyönsä paljolti itse. Hän oli reformaatiokauden molempien johtohahmojen Erasmus Rotterdamilaisen ja Martti Lutherin oppilas. Agricolaa pidetään suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä. Wikipedia