Masurian kanavan patolaite

Kuvaus:

Saksalaisten 30- luvulla Masurian kanavaan rakentama sulku, Kansallissosialistien tunnus on vielä näkyvissä. 

Masurian kanava on 50,4 kilometriä pitkä hylätty kanava Puolassa. Sen oli tarkoitus yhdistää Königsberg (Kaliningrad) ja Mauersee (Mamryjärvi) Preussissa, mutta sen rakentaminen keskeytettiin maailmansotien ja Weimarin tasavallan hyperinflaation vuoksi, ennen kuin se hylättiin.

Ehdotuksia Masurian järvien alueen ja Itämeren yhdistävästä kanavasta Königsbergissä oli olemassa 1700-luvulta lähtien, jolloin Johann Friedrich Domhardt esitti muita kanavasuunnitelmia Masurian järvien yhdistämiseksi. Vuonna 1890 vesirakennusinsinööri August Hess – joka oli aiemmin suunnitellut Allerin kanavan – tarkisti suunnitelmia korvatakseen kaltevat tasot suluilla ja julkaisi vuonna 1892 teoksen Masurian laivauskanava Itä-Preussissa (saksaksi: Der Masurische Schiffahrtskanal in Ostpreußen).

Vuoteen 1898 mennessä osavaltion parlamentti hyväksyi 200 000 ?:n maa-alan oston. 14. toukokuuta 1908 annettiin lupa rakentaa 50,4 kilometrin pituinen purjehduskelpoinen vesiväylä Königsbergin ja Mamry-järven välille. Kanavan, jonka oli tarkoitus hyödyntää Königsbergin ylävirtaan virtaavia Pregolya- ja ?yna-jokia sekä kanavaa Allenburgista (nykyinen Družba) Mamryyn, olisi laskeutunut järvistä jokeen noin 110,7 metriä. Toisessa rakennusvaiheessa kanavaa olisi jatkettu Narewin laaksoon, mikä olisi tarjonnut jatkoyhteyden Varsovaan. Kanavan luvan saamisen jälkeen työt jaettiin kahteen hankkeeseen: ensimmäinen oli ?ynasta Gerdauen–Nordenburg-rautatiehen ja toinen rautatiestä Mamryjärvelle. Rakennusurakan saivat Philipp Holzmann ja Dyckerhoff & Widmann, ja rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 1911.

Rakentaminen keskeytettiin ensimmäisen maailmansodan syttyessä vuonna 1914; kanavan kuvailtiin olevan "kaukana kesken", sillä vasta kahden sulun rakentaminen oli aloitettu. Syyskuussa 1914 Masurian järvien ensimmäisen taistelun yhteenotot käytiin kanavan rakennustöiden lähellä.

Kun rakentaminen aloitettiin uudelleen sodan jälkeen, valmistumisen oli määrä tapahtua vuonna 1940. Monet laivaston sotilaat tulivat Saksasta ja majoittuivat kasarmeilla lähellä töitä; jotkut heistä asettuivat myöhemmin Družbaan. Myös paikallisia miehiä työskenteli, mikä piristi paikallista taloutta. Vuonna 1921 ehdotettiin jälleen, että kanavaa voitaisiin käyttää vesivoiman tuottamiseen, jonka tunnustettu kapasiteetti olisi jopa 20 000 000 kilowattituntia. Seuraavana vuonna Weimarin tasavallan hyperinflaatio keskeytti työt jälleen. Tässä vaiheessa useimpien sulkujen rakentaminen oli alkanut, ja yksi Allenburgissa oli valmis. Rakentaminen aloitettiin uudelleen vuonna 1934 käyttäen paikallista ja pakkotyövoimaa. Suunniteltu valmistumisaika oli toukokuu 1941 ja arvioidut kokonaiskustannukset 19 500 000 ??. Vuonna 1936 Kostrominon sulun ilmoitettiin olevan valmis.

Toisen maailmansodan puhkeaminen pysäytti jälleen rakentamisen; Leikkaus oli valmis, mutta monet vesiväylän suluista jäivät keskeneräisiksi. Myöhemmin laivaston sotilaita palkattiin rakentamaan Adolf Hitlerin lähellä sijaitsevaa Sudenpesää ja OKH:n Mauerwaldin (Mamerki) tukikohtaa; legendan mukaan kanavan todellinen tarkoitus oli palvella salaista sukellusvenelaitosta Mauerwaldissa.

Työt keskeytettiin lopulta vuonna 1942. Puolan ja Neuvostoliiton elokuussa 1945 tekemä rajasopimus jakoi kanavan reitin siten, että 20,43 kilometriä annettiin Puolalle ja 29,97 kilometriä Neuvostoliitolle. Toisen maailmansodan jälkeen monet sulkujen ja patojen mekanismeista ryöstettiin.

Kanava alkaa linnoitetusta Przysta?-järven yhtymäkohdasta, joka on lahti Mamry-järven länsipuolella, noin 116,4 metrin (382 jalan) korkeudessa merenpinnasta. Länteen päin kanavan ylitti maantiesilta ja rautatiesilta, jotka kantoivat K?trzyn–W?gorzewo-linjaa. Ensimmäinen sulku, Le?niewon yläsulu, nostaa veden korkeimmalta. Toisen sulun, Le?niewon alasulun, jälkeen ensimmäinen leikkaus päättyy ja vesiväylä kulkee Rydzówka-järven läpi 3,5 kilometrin matkan. Kanava suuntaa järveltä pohjoiseen toista leikkausta pitkin Piaski-sulun läpi, joka on ainoa valmistunut sulku kanavan Puolan puolella. Ohitettuaan Marsza?kin metsän kanava laskee Bajory Ma?en ja Bajory Wien sulkujen läpi.

Kuvat: internet teksti Wikipedia

Mke 2014 ja JHe 2026