Hävitetty kylä

Kuvaus:

 Lidice (saks. Liditz) on kylä Tšekissä, 22 km Prahasta luoteeseen, lähellä Kladnon kaupunkia. Kylä tuli kuuluisaksi, kun natsit valitsivat sen sattumanvaraisesti kohteeksi kostoiskulle natsijohtaja Reinhard Heydrichin murhan takia. Käskyn kostoiskusta antoivat Adolf Hitler ja SS-johtaja Heinrich Himmler ja sen toteuttivat Böömin ja Määrin SS-joukot. Isku tapahtui 10. kesäkuuta 1942. Kylän yli 16-vuotiaat miespuoliset asukkaat (172) ammuttiin, kun taas useita satoja naisia ja lapsia lähetettiin Puolaan Che?mnon tuhoamisleiriin. Ainoastaan 153 naista ja 17 lasta selvisi leiriltä takaisin. Kylän jokainen rakennus räjäytettiin ja poltettiin.[2] Sen jälkeen rauniot raivattiin ja niiden päälle ajettiin maata ja sementtiä. Hävitys sinetöitiin painamalla alueesta uudet kartat, joista Lidice oli poistettu.

Koska natsit yrittivät saada maailman unohtamaan tapahtuman, syntyi vastareaktio. Kyliä ja sairaaloita nimettiin Lidice-nimellä esimerkiksi Meksikossa, Venezuelassa, Panamassa ja Brasiliassa. Coventryssä on kaupunginosa Lidice. Tšekkiläinen säveltäjä Bohuslav Martin? teki aiheesta sävelteoksen Památník Lidicím eli Lidicen muistoksi (1943). Siinä olevan teeman ta-ta-ta-taa on tulkittu viittaavan sekä Beethovenin 5. sinfoniaan että sähkötyksen v-kirjaimeen (victory). Elokuvaohjaaja Humphrey Jennings teki aiheesta filmin The Silent Village (1943). Myöhemmin (1975) myös brittiläinen filmi Operation Daybreak on saanut aiheensa Lidicen tapahtumasta.

Kylä jälleenrakennettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949 tuhotun kylän pohjoispuolelle. Vuonna 2003 siellä oli 451 asukasta.

Reinhard Tristan Eugen Heydrich (7. maaliskuuta 1904 – 4. kesäkuuta 1942) oli SS-kenraali (SS-Obergruppenführer und General der Polizei), natsi-Saksan keskusturvallisuusviraston Reichssicherheitshauptamtin (RSHA) ensimmäinen päällikkö ja Böömin ja Määrin protektoraatin käskynhaltija. Häntä kutsuttiin muun muassa Prahan teurastajaksi.

Jozef Gabcík – odotti Heydrichin autoa kadunkulmassa, jossa se joutui hidastamaan. Kun auto lähestyi, Gabcík tähtäsi ja painoi Sten-kone-pistoolinsa liipasinta, mutta aseeseen tuli toimintahäiriö, eikä se lauennut. Autoa kuljettanut SS-Oberscharführer  Klein luuli Gabcíkin olevan yksin ja pysäytti auton ampuakseen väijyjän.

Silloin Kubis heitti panssarintorjuntakäsikranaatin autoon, ja sen räjähdyksessä Heydrich haavoittui kuolettavasti. Vaikka Himmler lähetti parhaat lääkärinsä paikalle, Heydrich kuoli prahalaisessa sairaalassa verenmyrkytykseen 4. kesäkuuta kello 4.30 aamulla 38-vuotiaana. Hänet haudattiin juhlavissa hautajaisissa Berliinissä, ja Adolf Hitler piti tilaisuudessa muistopuheen. Ernst Kaltenbrunner valittiin Heydrichin seuraajaksi.

Heydrich ripittäytyi kuolinvuoteellaan katolilaiselle papille muun muassa juutalaisia vastaan tehdyistä teoista. Leskeksi jäänyt vaimo Lina Heydrich avioitui uudelleen suomalaisen Mauno Mannisen (1915–1969) kanssa vuonna 1965. Lina Manninen kuoli 1985.

Heydrichin auto Prahan sotamuseossa, lienee ollut tavallinen käsikranaatti joka on heitetty, kun auto on saatu entisöityä näinkin hyväksi.