Röhön kylän paikka Viena

Röhön kylä oli Uhtuan ja Kiestingin välillä tiettömien taipaleiden takana kauniin heikkarantaisen järven rannalla. Järvessä oli tuo lauluissakin mainittu Sinisilta, joka oli suomalaisen kenttävartio joukon tekemä. Tänne kohdistui useita venäläisten hyökkäyksiä, ja eräässä niistä kenttävartion miehet pelasti saksalaiset kevyet panssarivaunut.

Marraskuun 2. päivänä kello 7 aamulla ylivoimainen venäläispataljoona hyökkäsi Röhöön. Leskisen monipuolisesti aseistettu joukkue torjui hyökkäyksen. Mukana oli myös silloinen vänrikki Eeli Kinnunen, joka käytteli muun muassa konepistoolia.

Venäläisten Naku (50 mm pienoiskranaatinheitin) ampui Kinnusen asemiin tuli-iskun, joka tappoi kolme siviilimiestä. Kranaatit putosivat 25 m: n päähän Kinnusen ja Salon sijaintipaikasta. Taistelu kesti viisi tuntia. Patruunat ja sidetarpeet alkoivat olla lopussa, koska tappioita tuli. Venäläisten hyökkäyksen painopiste kohdistui Röhöön etelästä päin. Ensimmäinen vihollisen iskuporras juuttui taisteluun Röhö-järven jäälle ja metsään. Kersantti Ilknerin johtamat kaksi panssaria likvidoivat koko hyökänneen vihollisyksikön. Konekiväärien valojuovaluodit polttivat kaatuneiden vaatteita, mikä synnytti epämiellyttävän ja epätodellisen vaikutelman niin runsaasta verenvuodatuksesta, että veren lämpö olisi nostattanut huurua pohjoiseen pakkassäähän.

Kello 12 Rautkari ja Leskinen tulivat Kinnusen komentopaikalle. Huomattuaan, että kaikki hyökkääjät oli likvidoitu, Rautkari käski Salon juosta tankeille antamaan käskyä tulen lopettamisesta. Vaunun ajaja korpraali Dunke huomasi vielä yhden venäläisen tarkka-ampujan siirtyneen uuteen tuliasemaan ja tähtäävän Saloa ja Rautkaria, jotka juoksivat tankkia kohti. Aikaa oli viisi sekuntia, ja kersantti Ilkner ampui sarjan. Ryssä poistui neuvostotaivaaseen. Tätäkään kertomusta ei olisi kirjoitettu, ellei Ilkner olisi osunut. Venäläisten toinen iskuporras perääntyi, eikä hyökännyt enää.

Suomalaisten tappiot Röhössä käsittivät 50 miestä, joista lähestulkoon kaikki olivat siviilejä. Venäläisiä kaatui noin 100 sotilasta. Koko päivän jatkuneissa taisteluissa kaatui noin 300 venäläistä. Taistelua pidettiin suomalaisten torjuntavoittona. Poliittisista syistä johtuen julkisuuteen ei voitu kertoa, että saksalaiset Panzer II -vaunut ratkaisivat taistelun suomalaisten hyväksi. Jos laitetaan kilpasille Rokan Antti ja kersantti Ilkner, niin Antti taitaisi jäädä hopealle ja Ilkner voittaisi muutamalla kaadolla.

Kenraaliluutnantti Otto Yli-Risku tunnusti vuotta ennen kuolemaansa, että saksalaistankit pelastivat Uhtuan rintaman tuholta 2.11.1941. Tilanne oli silloin erittäin kriittinen suomalaisten kannalta. Ilman saksalaisvaunujen tukea Uhtuan heikosti ja vajanaisesti miehitetty rintama ei olisi kestänyt. JHe 2016.

Röhön rantaa kooste, tekijä JHe 2012

https://sshs.kuvat.fi/kuvat/R%C3%B6h%C3%B6/R%C3%B6h%C3%B6rantaa+2206012.mp4