Tiiksjärvi lentokenttä Rukajärvellä

Kuvaus:

Jatkosodan sytyttyä - 14. Divisioonan edetessä heinä-elokuussa -41 kohti Rukajärven suuntaa, jäi suomalaisten haltuun Tiiksjärven kaakkoispuolella sijaitseva, venäläisten valmiiksi raivaama lentokenttäalue. Kenttä saatiin vähin toimin omien maakoneiden käyttöön. Saapuvan laivueen päätehtäväksi oli määritelty tiedustelu- ja pommituslennot kolmella FO- koneella 14. Divisioonan hyväksi. Torjunta ja suojauslennoista huolehti aluksi laivueen kolmikoneinen Hurricane-lentue - Osasto Kalaja.
Tiiksjärven kenttä sijaitsi kolmisen kilometriä saman nimisen Tiiksjärven kaakkoispuolella, rajautuen Tiiksjärven (Tiks-ozero), Unusjärven (Unos-ozero) ja Joutsenjärven (Lebed-ozero) väliselle alueelle.  Tummavetinen Tiiksjoki (Tiks-ozerka) kiertelee kentän pohjoispäässä itään. Länsipuolella kenttäalue rajautuu Rukajärvi-Repolatiehen. Ympäristö on pääosin kuivaa mäntykangasta ja suota. Toiminnallisesti tukikohtaan liittyi oleellisesti Tiiksjärven rantatukikohta. Täältä toimivat vesikoneillaan sairaankuljetus-, huoltolennot sekä alueelle suuntautuvat kaukopartiolennot.Talvikautena jäälle aurattiin rullaus- ja kiitotiet.
Rantatukikohta lentotukikohdasta erillään olevana tarjosi sodan kuluessa suhteellisen rauhallisen majoitusalueen vihollisen suunnatessa hyökkäyksensä varsinaiselle kenttäalueelle. Rantatukikohdassa toimi mm. Tiiksjärven sotilaskoti Korvenhovi ja Tiiksjärven Ilmavalvontaviestien keräyskomppania, 68.Iv.K "Korva". Hävittäjä- ja tiedustelulentäjien majoitusparakit sijaitsivat myös osan ajasta täällä. Itse järvi, Tiiksjärvi muodosti sinänsä rauhallisen vastapainon kuivalle ja pölyävälle maakentälle.
1941 Haltuun saadun kentän otti käyttöönsä ensin erillisenä, 14. Divisioonan käyttöön perustettu kaksilentueinen Lentolaivue 10 ja 3/LLv30. Marraskuun -41 alusta LLv10 sulautettiin miehistöineen ja kalustoineen Tiiksjärvelle siirrettyyn Lentolaivueeseen 14. Vuoden 1942 alkupuolesta lähtien Tiiksjärveltä toimi myös LLv24 toisen lentueen , Osasto Aholan ja Ervin Brewsterit, vajaan vuoden ajan.

Tiiksjärvellä käytettyjä konetyypejä olivat: Hurricane , Fokker C.V.E ja D / Fokker D21m /Fokker D21w/ Morane Saulnier M.S.406 ja Brewster. Edellämainittujen lisäksi vesilentosatamassa nähtiin Ripon- meritiedustelu-, Junkers W34 ja Heinkel 115 koneita. Kentällä vieraili myös Lentorykmentti 4 koneita suunnalla olevien tehtäviensä myötä. Saksalaisia koneita ei juurikaan Tiiksjärvellä vieraillut muutamaa harvaa käyntiä lukuunottamatta.

Kenttää valmisteltiin saksalaisten toimesta vuoden 1941 joulukuulta lähtien Sorokkaan suuntautuvaan operaatioon. Tätä varten Tiiksjärvelle oli määrä saapua huomattava määrä saksalaista lentokalustoa miehistöineen. Saksalaisia rakennuspataljoonia alkoi saapua Tiiksjärven kenttää laajentamaan helmikuusta -42 lähtien. Majoitus- ja toimitiloja saapuvia joukkoja varten nousi n. 100 parakin verran. Tukikohta laajeni.

Saksalaisille luovutettavan Tiiksjärven maakentän ohella operaatiota varten oli suunniteltu käytettäväksi Tiiksjärven jääkenttää sekä Pismajoelle, lähemmäs Rukajärveä kunnostettavaa kenttäaluetta. Sorokan operaatio ei toteutunut joten lentomuodostelmat Saksasta jäivät saapumatta. Saksalaiset poistuivat Tiiksjärveltä vuoden 1942 lokakuulle mennessä. Tiiksjärvelle jäi vain pienehkö saksalaiskomennuskunta raskaan saksalaisen ilmatorjunta-osaston lisäksi. Nämä poistuivat Tiiksjärveltä vasta loppukesällä 1944.
Nykyisellään, vaikka kenttäalue onkin kasvanut umpeen, voi hyvin paikallistaa parakkien ja pesäkkeiden pohjat. Koneiden sirpalesuojat samoin. Teksti Hannu Siivonen