Haavoittunut vapaussoturi Kuressaari Saaremaa

Kuvaus:

Haavoittunutta sotilasta esittävä muistomerkki paljastettiin juhlallisin menoin 29. heinäkuuta 1928. Mukana tilaisuudessa oli silloinen valtionpäämies, riigivanem Jaan Tõnisson. Muistomerkkiin kiinnitettiin myöhemmin kaksi pronssitaulua, joissa oli 82 Viron vapaussodassa kaatuneen ja 77 haavoittuneen saarelaisen nimet. Pronssiin valettu muistomerkki oli Amandus Adamsonin (1855-1929) käsialaa. Hän oli Viron kuuluisimpia kuvanveistäjiä, jonka tunnetuin teos on Russalkan muistomerkki Tallinnassa. Ensimmäisen kerran muistomerkki poistettiin 18. kesäkuuta 1940, kun Neuvostoliitto oli miehittänyt Viron. Haavoittunut sotilas palasi entiselle paikalleen Kuressaaren keskustaan Saksan vallan ajalla syksyllä 1942. Neuvostomiehittäjien palattua muistomerkki poistettiin uudelleen huhtikuussa 1945. Se todennäköisesti upotettiin meren pohjaan. Sitkeä sotilas palasi Kuressaareen voitonpyhänä 23. kesäkuuta 1990. Kopion Adamsonin sotilaasta teki saarenmaalaissyntyinen kuvanveistäjä Mati Varik.

Kommunistijohtaja Karjalan graniitissa

Vielä niinkin myöhään kuin 26. maaliskuuta 1988 haavoittuneen sotilaan paikalla paljastettiin Saarenmaalla syntyneen ja toukokuussa 1922 teloitetun virolaisen kommunistijohtaja Viktor Kingisseppin Karjalan graniittiin veistetty muistomerkki. Melko pian se sai kuitenkin lähteä saarenmaalaisen metsän pimentoon. Juhannuksena 1988 Kuressaare sai takaisin vanhan nimensä. Vuodesta 1952 se oli ollut Kingissepin kaupunki eli Kingissepa.