Hylätty Haapsalun lentokenttä miehityksen ajoilta

Kuvaus:

Haapsalu oli neuvostovallan aikaan luonnollisesti "kiellettyä aluetta". Haapsalusta Rohukylän (oli sotasatama) suuntaan on suuri ilmavoimien tukikohta, mm. MIG-23. Siellä on n 2 km mittainen betonikiitorata, rullaustiet paikallaan ja hävittäjäsuojat edelleen pystyssä. Lentokentän ympäristössä, pitkin metsiä kymmenien hehtaarien alueella, on vaikka kuinka paljon erilaisia Puna-armeijan rakennusten raunioita.

Haapsalu - Rohukula tien varrella, lentokentän kohdalla, on Ungrun linnan raunio. Ungrun kartanomestari Ewald von Ungern-Sternberg aloitti rakentamisen vuonna 1893, rakennus oli melkein valmis, mutta sisätöitä ei tehty surullisen rakkaustarinan vuoksi ja linna jäi tyhjäksi. Ensimmäisessä maailmansodassa linna kärsi lisää vaurioita koska se oli tyhjillään (ryöstelyä). Toisessa maailmansodassa rakennus vaurioitui ja rappeutui lisää.

Sen ja lentokentän liittyminen toisiinsa käy kuitenkin ilmi historiasta. Kun Haapsalun sotilaslentokenttää alettiin rakentaa, linna alkoi nopeasti rapistua ja raunioitua. Vuonna 1968 silloinen lentokentän komentaja päätti kuljettaa turhia linnanraunioita täyttämään lentokentän kiitotietä. Paikalliset viranomaiset onnistuivat kuitenkin pysäyttämään purkutyöt, mutta siihen mennessä kolmasosa linnan muureista oli jo purettu. Se, mitä jäi jäljelle, on näkyvissä tähän päivään asti.

päivitetty

JHe 2024