Kenraali Eduard Dietlin hautapaikka München

Kuvaus:

Dietl toimi Suomessa armeijakuntansa esikunnassa Rovaniemellä. Hän oli Suomessa ollessaan varsin pidetty, Suomen ystäväksi mielletty saksalaisupseeri. Vaikka Dietl oli kotoisin Baijerista, häntä pidettiin usein itävaltalaisena, alppijääkäreiksi kutsuttujen 20. Vuoristoarmeijan itävaltalaisjoukkojen mukaan. Dietl oli innokas laskettelija ja rakennutti Rovaniemelle Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943. Suomessa olo aikanaan hän oppi muutaman sanan suomeakin esimerkiksi "ryssä matalaksi, onnea". Dietl tuli hyvin toimeen suomalaisten upseerien ja virkamiesten kanssa, ja ystävystyi tärkeimpien yhdyshenkilöidensä yhteysesikunta Roin päällikön eversti Oiva Willamon ja Lapin läänin maaherra Kaarlo Hillilän kanssa.
Huolimatta siitä, että Dietl oli vakaumuksellinen kansallissosialisti, omien sanojen mukaan ”hänelle ei tulisi mieleenkään ryhtyä tätä oppia Suomessa saarnaamaan.” Toisin kuin Saksalle, Dietl piti Suomelle demokratiaa sopivimpana yhteiskuntamuotona.
Jatkosodan ratkaisutaistelujen aikaan kesäkuun 1944 puolivälissä Dietl kiersi tapaamassa Suomen poliittista ja sotilaallista johtoa. Saksan sodanjohdolle Dietl painotti Suomen tarvitsevan kaiken mahdollisen materiaaliavun. Osittain tätä tarkoitusta varten hän matkusti 17. kesäkuuta Saksaan, jossa 22. kesäkuuta keskusteli tilanteesta kahdenkeskisissä neuvotteluissa Adolf Hitlerin kanssa. Dietl kuoli lento-onnettomuudessa Salzburgin lähellä seuraavana päivänä, 23. kesäkuuta 1944.
Dietlin seuraajaksi Jugoslaviasta komennettu Lothar Rendulic määräsi myöhemmin saksalaisjoukkojen vetäytymisvaiheessa loka–marraskuussa 1944 Lapin hävitettäväksi. Pohjois-Suomessa arveltiin yleisesti, ettei Dietl olisi voinut antaa samanlaista hävityskäskyä. Todellisuudessa Dietl oli allekirjoittanut vastaavanlaisen tuhoamisen sisältävän peräytymisvaiheen toimintasuunnitelman jo vuonna 1943.

Hautakivi on osoitteessa Nordfriedhof Lohko 114 Rivi 1-Hauta 3. Kuva hautakivestä - Ollipekka Valli 2015