Radiotiedustelun tukikohta Sortavala

Kuvaus:

Rakennus toimi aikoinaan tylsämielisten hoitolaitoksena Sortavalan Vaalialassa.

Merkittävimpiä suomalaisen radiotiedustelun saavutuksia ovat muun muassa Kannaksen suurhyökkäyksen selville saaminen etukäteen sekä Talin–Ihantalan taistelun radiotiedustelun mestarinäyte. Sotien aikana suomalainen radiotiedustelu kasvoi komppaniasta pataljoonan suuruiseksi. Päämajan radiotiedusteluun keskittynyt pataljoona tunnettiin lyhenteellä PMRadP. Radiotiedustelun yksiköiden ja tiedon käyttäjien välillä pidettiin suojattua yhteyttä Eljot-summerilennättimellä.

Suomalaisen radiotiedustelun isä eversti Reino Hallamaa (1889–1979) loi perustan suomalaiselle radiotiedustelulle vuonna 1927. Hänellä oli ratkaiseva merkitys Suomen sodanaikaisen tiedustelupalvelun johtajana ja kehittäjänä.

Hallamaa perusti Päämajan tiedusteluosastoon ryhmän, joka selvitti muun muassa Saksan ja Neuvostoliiton salakirjoitussanomat. Ryhmä laati myös Suomen armeijalle sellaiset salakirjoitusmenetelmät, joita mikään ulkovalta ei Suomessa tiettävästi pystynyt selvittämään.

Sotien jälkeen Neuvostoliiton miehitysuhkan takia operaatio Stella Polariksella pyrittiin varmistamaan tiedustelun jatkotoimintamahdollisuudet. Muutama keskeinen tiedustelu-upseeri (mm. Hallamaa) siirtyi ulkomaille Valpon mahdollisilta tutkimuksilta.

Reino Henrik Hallamaa (sukunimi alkuaan Hummelin, käytti Espanjassa asuessaan nimeä Ricardo Palma) (12. maaliskuuta 1899 Tampere –11. elokuuta 1979 Churriana, Malaga, Espanja) oli suomalainen eversti ja Suomen radiotiedustelun alkuunpanija ja kehittäjä.

Radiotiedustelu Sortavalassa - Kansa Taisteli