Bergen Belsenin keskitysleiri Saksa

Kuvaus:

Bergen-Belsen perustettiin vuonna 1940 sotavankileiriksi vangiksi jääneitä belgialaisia ja ranskalaisia sotilaita varten. Vuonna 1942 leiri muutettiin keskitysleiriksi ja asetettiin SS-joukkojen alaisuuteen huhtikuussa 1943. Leirillä ei ollut kaasukammioita, koska se ei ollut varsinainen tuhoamisleiri, joita perustettiin kauemmas itään.

Helmikuussa 1945 leirillä puhkesi pilkkukuume-epidemia. Tilannetta pahensi se, että Bergen-Belseniin siirrettiin viimeisien kuukausien aikana sairaita vankeja toisilta leireiltä. Bergen-Belsen nimitettiin Sairasleiriksi, se oli siis tarkoitettu lähinnä kroonisesti sairaille vangeille.

Adolf Hitler käski purkaa leirin ja marssittaa vangit 300 kilometriä itään uudelle leirille. Hän kumosi käskynsä, koska alaiset todistivat hänelle, ettei kukaan vangeista pystyisi kävelemään edes 300 metriä. Lopulta leiri päätettiin jättää liittoutuneille, koska arveltiin, että se osaltaan hidastaisi näiden etenemistä. Lisäksi pidettiin mahdollisena, että tautiepidemia leviäisi myös hyökkääjiin haitaten näiden etenemistä. Epidemia riehui leirissä edelleen sen joutuessa liittoutuneiden käsiin huhtikuun 15. päivänä 1945. Olot leirillä olivat hirveät. Leirillä oli noin 60 000 elossa olevaa ja noin    13 000 hautaamatonta ruumista. Vapauttamisen jälkeen elossa olleista kuoli vielä noin 14 000. Leirin valtauksen jälkeen britit polttivat alkuperäisen leirin maan tasalle tautien takia, ja perustivat asukkaille uuden leirin läheiseen sotilastukikohtaan. Alkuperäisen vankileirin paikka on nykyään avoinna yleisölle ja siellä sijaitsee uhrien muistomerkki sekä vierailijakeskus.

Kuuluisin Bergen-Belsenin vangeista on Anne Frank joka kuoli leirillä maaliskuussa 1945, siis vain muutamia viikkoja ennen leirin vapauttamista.

Josef Kramer (10. marraskuuta 1906 – 13. joulukuuta 1945) oli Bergen-Belsenin keskitysleirin komendantti. Hänet tunnettiin leirin asukkaiden mukaan Belsenin petona. Hän oli pahamaineinen sotarikollinen ja vastuussa tuhansien ihmisten kuolemasta kaasukammioissa. Sodan jälkeen hänet todettiin syylliseksi sotarikoksiin ja hirtettiin Hamelin vankilassa.

Irma Grese (7. lokakuuta 1923 Wrechen, Saksa – 13. joulukuuta 1945 Hameln, Saksa) toimi keskitysleirivartijana Ravensbrückissä, Auschwitzissa ja Bergen-Belsenissä toisen maailmansodan aikana.

Grese tunnettiin poikkeuksellisen julmasta ja perverssistä käytöksestään, minkä takia hän on jäänyt historiaan natsi-Saksan pahamaineisimpiin kuuluvana naispuolisena sotarikollisena. Kerrotaan, että Grese ei juurikaan ollut kiinnostunut miehistä, mutta hän pakotti vankileirillä naispuoliset vangit tekemään toisilleen sadomasokistisia rituaaleja, ja hän itse katsoi vierestä.
Irma Grese teloitettiin hirttämällä Hamelnissa yhdessä Bergen-Belsenin komendantin Josef Kramerin kanssa. Hänen pyövelinään toimi Albert Pierrepoint. Hänen viimeinen sanansa oli Schnell! (”Vauhtia!”)

Kuvat OPV

MK/jh/OPV