Rovskojenniemen bunkkerilinja Syväri

Kuvaus:

33 ehjää kantalinnoitetta siistissä rivissä viiden kilometrin matkalla helppokulkuisessa maastossa. Linnoitteet rakensi pääosin Linnoitusrakennuspataljoona 333. Rovskojenniemen bunkkerilinja - Rovskojen Valli - on eräs Syvärin rintaman merkittävimmistä sotahistoriakohteista ja suomalaisen linnoitusrakentamisen komea mestarinäyte; linnoitetun perinteemme tärkeä kulttuurihistoriallinen monumentti. Linjalla on 33 ehjää betonista kantalinnoitetta siistissä rivissä 5 km:n matkalla helppokulkuisessa maastossa. Kokonaisuuteen liittyy lisäksi erilaisia kenttävarustuksia.

Bunkkerilinjan niemi muodostuu Syvärin laajasta mutkasta, joka työntyy luoteeseen. Kun Syvärin pohjoisranta oli päätetty linnoittaa koko pituudeltaan (noin 220 kilometriä), todettiin samalla, että niemen kohdan linnoittaminen joen pohjoisrantaa pitkin olisi kolme kertaa pidempi urakka kuin linnoiteketjun rakentaminen niemen poikki sen kantaan. Lisäksi todettiin, että vaikka joen pohjoisranta linnoitettaisiin, ja niemi jätettäisiin vihollisen puolelle, niemi tarjoaisi viholliselle ylimenohyökkäyksen alustan useampaan ilmansuuntaan. Täten päätettiin linnoittaa joen eteläpuolella Rovskojenniemen poikki. Bunkkerilinja saatiinkin pääpiirtein valmiiksi Jatkosodan asemasotavaiheen loppuun mennessä.

Linjan rakensi Linnoitusrakennuspataljoona 333, ja työhön osallistui myös etulinjan reservipataljoonia, mm. RajaJP 4. Linjan taakse Syvärin yli 1.Sillanrakennuskomppania teki 507 metriä pitkän sillan, Rovskojen kenttäsillan, joka valmistui 16.6.1944, ja jonka Pioneeripataljoona 28 hävitti kolme päivää myöhemmin Aun.R:n viivytysvaiheen alettua.

JR 8:n II Pataljoona miehitti bunkkerilinjan 18.6.44 illalla. M. O. Matilainen kertoo kirjassaan Korpisoturit - Muistelmia JR 8:n sotilaitten vaiheista sodassa 1941-44:

Miehitimme asemat Rovskojenniemellä, Syvärin virran eteläpuolella, ja jäimme siis kuitenkin vielä Syvärin taakse. Niemelle oli rakennettu varsin paljon linnoituslaitteita. Mutta eipä meillä tarvittukaan minkäänlaisia bunkkereita, sillä muutaman päivän niissä oltuamme - ja ainoastaan vihollisen tiedustelijoita havaittuamme - saimme käskyn siirtyä yli Syvärin ja jättää asemamme lopullisesti. Sinne jäivät miljoonien bunkkerit, eikä niistä laukaustakaan ammuttu.

Pataljoona siis irtaantui bunkkerilinjalta 22.6.1944 puoleenpäivään mennessä, siirtyi veneillä Syvärin pohjoisrannalle ja jatkoi edelleen Iivinän kautta Latvaan.

Kun Podporozen voimalaitospato valmistui 1950-luvun alussa, vedenpinta nousi padon yläpuolisella virralla 3-4 metriä. Tällöin suomalaisen peruskartan korkeuskäyrätasoa 30 metriä alempana olevat kohteet ovat peittyneet veden alle. Rovskojenniemen bunkkerilinjan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että linjan lounaispään kolme laitetta (A6800, A6801, A6830) ovat upoksissa.

Miten mennä kohteeseen: metsäautotie Rovskojenniemen suuntaan lähtee pisteestä 60.909505, 34.836406; noin 6,5 kilometriä Homorovitsin itäpuolelta Vanhalta maantieltä, joka kulkee noilla main Uuden maantien pohjoispuolella. Metsäautotie on hyväkuntoinen, mutta sen kunto voi vaihdella vuosittain ja riippuu alueen metsänkorjuutöiden intensiteetistä. Metsäautotien Neljän uran risteys on 15 kilometrin päässä. Yleisesti: tähän asti pääsee maasturilla. Risteyksestä ura jatkuu suoraan eli pohjoiskoilliseen kohti bunkkerilinjaa, jonka äärelle on kävelymatkaa 7,5 km. Kävelymatkaan kannattaa varata kaksi tuntia suuntaansa. Kaikkinensa Rovskojenniemen bunkkerilinja on kiinnostava kohde jokaiselle sotahistoriasta kiinnostuneelle reipashenkiselle patikoitsijalle.

Tähän kohteeseen kannattaa mennä vasta keskikesällä, aluella suoritetiin huhtikuun loppupuolella 2017 paljon metsätöitä ja tien kunto oli kehno, ei kannattanut yrittää. Yksi konsti on päästä kohteen lähellä olevaan venäläiseen lomakylään Mandrogiin, josta sitten veneellä kohteelle. THa ja ENa 2017.