Schindlerin emalitehdas

Kuvaus:

Oskar Schindler (28. huhtikuuta 1908 Zwittau, Määri, Itävalta-Unkari – 9. lokakuuta 1974 Hildesheim, Saksan liittotasavalta) oli saksalainen liike- ja teollisuusmies, joka tunnetaan ponnisteluistaan juutalaisten työntekijöidensä suojelemiseksi holokaustilta. Hän pelasti yli 1 100 juutalaista pitämällä heitä työssä ase- ja ampumatarviketehtaassaan, joka sijaitsi ensin Krakovassa ja sodan viime vaiheessa nykyisessä Tšekin tasavallassa.

Schindlerin tarinaan perustuu Thomas Keneallyn Booker-palkittu romaani Schindler's Ark (1983). Kirja julkaistiin Yhdysvalloissa nimellä Schindler’s list jonka mukaan nimettiin Steven Spielbergin ohjaama palkittu elokuva Schindlerin lista vuodelta 1993.
Schindler syntyi Zwittaussa, Määrin sudeettialueella, (osa Itävalta-Unkaria, nykyään Tšekin tasavaltaa) varakkaaseen perheeseen. Perhe kärsi 1930-luvun suuresta lamakaudesta, ja Schindler liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen. Saksan miehitystä Puolaan seuraten hän oli yksi monista saksalaisista, jotka etsivät hyötyjä uudelta alueelta. Schindler hankki halvalla tehtaan Krakovasta ja antoi sille nimeksi Deutsche Emaillewaren-Fabrik. Se valmisti emaliesineitä. Hän sai myös noin 1 300 juutalaista pakkotyöläistä työskentelemään tehtaallaan. On sanottu, että hän oli, ainakin alkuun, kiinnostunut esimerkiksi rahoja piilottelevista, rikkaista juutalaisista sijoittajista, mutta myöhemmin hän alkoi suojella työntekijöitään aktiivisemmin. Hän saattoi esimerkiksi väittää, että kokemattomat työntekijät olivat itse asiassa edellytys tehtaan toiminnalle ja että kaikki heille aiheutettu harmi lisäisi hänen hallitukselle esittämiensä valitusten ja korvausvaatimusten määrää.

Kauhistuttavin hänen näkemänsä tapahtuma oli vuonna 1942 saksalaisten joukkojen hyökkäys juutalaiseen Krakovan ghettoon. Sotilaat olivat siirtämässä juutalaisia Plaszowin keskitysleirille ja raakalaismaisesti tappoivat monia, jotka yrittivät piileskellä kodeissaan. Schindlerillä oli erinomaisia diplomaattisia kykyjä, ja hyökkäyksen jälkeen hän oli vieläkin valmiimpi suojelemaan Schindlerjudeneita (Schindlerin juutalaisia) käyttäen kaikki kykynsä heidän puolestaan. Hän sopi Plaszówin komentajan Amon Göthin kanssa 900 juutalaisen siirrosta naapuritehtaan suljetulle alueelle, jotta he olisivat turvassa saksalaisten vartijoiden ryöstöiltä. Kun etenevä puna-armeija uhkasi leirejä, niiden saksalainen henkilöstö yleensä teloitti vangit ja leiri tuhottiin. Schindlerin onnistui lokakuussa 1944 siirtää 1 200 ”työläistä” Brünnlitzin (tšekiksi Brn?nec) tehtaaseen sudeettialueille, nykyisen Tšekin tasavallan alueelle. Kun hänen työvoimansa oli erehdyksessä toimitettu Auschwitziin, hänen onnistui siirtää heidät takaisin luokseen. Brünnlitz vapautettiin toukokuussa 1945.