U-asema, Laatokan rantatien puolustuslohko

Laatokan rantatien suunnassa luoteeseen hyökännyt puna-armeijan 272.Divisioona valtasi Pitkärannan 10.7.1944, ja törmäsi seuraavana päivänä suomalaisten U-asemaan Toikkasenkylässä. Tätä kallioon louhittua ja osin betonilla vahvistettua, mutta pääosin kenttävarusteltua puolustuslinjaa divisioona ei pystynyt millään murtamaan. Rantatien lohkon puolustajat - muun muassa JR 44 - laittoivat pisteen ylivoimaisen vihollisen rynnistykselle, ja tämäkin torjuntavoitto oli kaikkien aselajien yhteistyön tulos.

U-asema on saanut nimensä sen pääsuunnittelijan ja varustustöiden johtajan majuri Yrjö Urton mukaan. Asemalinjalla oli leveyttä 65 kilometriä, ja se oli taitavasti jäsennelty maastoon puolustuksellisesti edullisiin kohtiin luonnonesteitä hyödyntäen. Tämä tehtiin Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Silloisten reunaehtojen vallitessa linjan pituus oli minimoitu, estearvo maksimoitu, ja sen puolustajien määrä ja tarvittavat aseet optimoitu niin, että mitä pitemmälle hyökkääjä pääsisi, sitä enemmän ja sitä yllätyksellisempiä vaikeuksia se kohtaisi. Linjan puolustajalla ei ollut avoimia sivustoja, ja asema mahdollisti liikkuvien joukkojen käytön osana puolustuksen syvyyttä ja tehokkuutta. Näin ollen U-asema oli oikeastaan puolustusvyöhyke, joka muun muassa sulki viholliselta tärkeimmät etenemisurat tehokkaasti. Se oli myös ajatuksellinen kiinnekohta Aunuksen kannaksen taisteluille kesällä 1944: aseman edessä viivytetään sitkeästi ja kulutetaan vihollista ratkaisutaisteluja välttäen; asemassa vihollisen maahantunkeutumiselle laitetaan sitten lopullinen niitti. Majuri Urton työ loi edellytykset menestykselle, ja U-asemaan saapuneet Aunuksen Ryhmän taistelijat kiittivät ja kuittasivat.

Puna-armeijan 7.Armeijan Esikunta arvioi 10.7.1944 laaditussa katsauksessaan, että suomalaiset 5.D ja 8.D olivat kärsineet 40-50 prosentin tappiot kolme viikkoa kestäneen vetäytymisensä aikana. Suomalaisjoukkojen arvioitiin olevan taistelukyvyttömiä ja siirtyvän reserviin ja täydennettäviksi Jänisjoki-linjan taakse, minne oli Pitkärannasta  matkaa 40 kilometriä. Siksi hyökkääjä järjesti joukkonsa - 272.D:n, 114.D:n ja 127.Kev.AK:n - takaa-ajoryhmitykseen. Kuitenkin yllättävästi vastaan tullut ja estearvoltaan suuri U-asemalinja ja sen määrätietoiset puolustajat sotkivat hyökkääjän takaa-ajotaistelujaotuksen, tuottivat tuntuvat tappiot ja tekivät tyhjiksi kaikki puna-armeijan pyrkimykset edetä Laatokan koillisnurkalta eteenpäin heinä-syyskuussa 1944. ENa 2017.