Maaseurakunnan kirkko Viipuri

Kuvaus:

Maaseurakunnan hautausmaa jää helposti tavalliselta kulkijalta huomaamatta. Alue jää maaseurakunnan palaneen kirkon (v.1989) sataman puoleiseen puistoon. Tänne on haudattu 206 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Paikalla on nyt nimitaulut ja muistomerkkipylväs.
Ensin alkuun pylväs oli Eteläisen Vallikadun puolella, koska varsinainen hauta-alue oli vuokraviljelyksen alla. Muistomerkki siirrettiin oikeaan paikkaan v.1999.
Kirkkorakennus valmistui vuonna 1481 dominikaanikirkon luostariksi. Uskonpuhdistuksen jälkeen rakennus toimi vähänaikaa viljamakasiinina. 1617 rakennus kunnostettiin Viipurin kaupungin ja pitäjän yhteiseksi suomalaiseksi kirkoksi. Uudenkaupungin rauhan jälkeen venäläiset tekivät tästä ortodoksikirkon. Kirkko paloi pahasti 1738 ja silloiset korjauskustannukset aiheuttivat kiistoja eri seurakuntien välillä. Kirkon perusteellinen remontti tehtiin 1828-1833, arkkitehteina toimi Anders Granstet ja Carl Ludvig Engel. Jälkimäisen arkkitehdin kädenjälki näkyy suurennetuissa ikkunoissa ja loivemmassa katossa. Kirkon kellotapulina palveli hieman etäämmällä oleva raatitorni, entinen kaupungin muurin vartiotorni.

Kirkko vaurioitui talvisodan pommituksessa 10.helimikuuta 1940 ja paloi. Viipurin valtauksen yhteydessä 1941 elokuussa rakennus sai lisää vaurioita. Kirkkoa ehdittiin korjata arkkitehti Martti Paalasen ohjeiden mukaan, katto saatiin päälle, ikkunat ja ovet paikoilleen. Aika loppui korjausten osalta 20.6.1944 kun kaupunki menetettiin Neuvostoliitolle.

Neuvostoaikana kirkkoon tehtiin välilattia ja se toimi sähkötyökalutehtaana, oli kohtuullisen merkittävä laitos koko Neuvostoliitossa. Jälleen kerran rakennus paloi vuonna 1989, sen jälkeen sitä ei enää ole korjailtu saati suojeltu. Nykyisessä pihapiirissä toimii jonkinlainen autokorjaamo.
Kuvat SA-kuva ja internet MKe 2020