Šoutjärven Mäkikylän kirkko Äänisenranta

Kuvaus:

Šoutjärven Mäkikylän kirkko liittyy vakoilun ja radiotiedustelun historiaan.

Jatkosodassa Suomen armeijan radiotiedustelu organisoitiin Päämajan Radiopataljoonaksi (PMRad.P) 18.6.1941. Pataljoonan liikkuvat kuuntelujoukkueet organisoitiin komppaniakokoonpanoon (3.Moottoroitu Radiotiedustelukomppania). Komppanian kuuntelu-, suuntimo-, voima-asema-, toimisto- ja viestitysvaunuiksi oli varustettu Ruotsista hankittuja Volvo-umpikuorma-autoja. Moottoroidusta ryhmästä käytettiin nimitystä MO, Moto tai mottiryhmä.

MO:t oli perustettu nimenomaan taktista lähikuuntelua hoitaviksi radiotiedusteluyksiköiksi. 3.Moot.Rad.K lähetti 1-2 vaunua käsittäviä kuuntelu- ja suuntimoryhmiä rintaman läheisyyteen suuntiin, joissa vihollisen oletettiin käyttävän radiota tavallista enemmän. Tällainen tilanne oli esimerkiksi saarrostustapauksissa.

Kuunteluryhmään kuului aina kielitaitoinen avaaja, jonka tehtäviin kuului yksinkertaisilla salausmenetelmillä lähetettyjen vihollisen viestien sisällön selvittäminen. Komppanian pääosasto toimi liikkuvan radiotiedustelun johtoesikuntana ja tiedustelutietojen käsittelykeskuksena. Tämä raportoi Sortavalaan Radiotiedustelukeskukseen ja suoraan tuettavalle yhtymälle avattujen selväkielisten sanomien muodossa.

Asemasodan aikana Šoutjärven seutuun alettiin kiinnittää hiljaista ja vakavaa huomiota, sillä seudulla aavisteltiin olevan venäläisten partisaanien tärkeä keskus. Yhden motorisoidun radiokuunteluryhmän käskettiin siirtyä Šoutjärven Mäkikylään partisaanien radioliikenteen peilaamista ja paljastamista varten. Mäkikylä sijaitsee 6 km Šoutjärven keskustasta etelälounaaseen.

Ryhmä viritti laitteensa Mäkikylän kirkon torniin, mutta mitään konkreettista ei tuntunut selviävän, ei sitten millään. Mutta vasta paljon myöhemmin ja sodan jälkeen on selvinnyt, että partisaaneilla oli jatkuvasti tarkka tieto siitä, milloin kuunteluryhmä oli aktiivisena kuulolla ja milloin ei ollut. Täten partisaanisanomat lähetettiinkin peilausajankohdan ulkopuolella ja aina lyhyesti, alle kolmen minuutin mittaisina purskeina.

Mäkikylässä partisaanien tarkkana tietolähteenä oli kylän asukas Dimitri Tutšin alias Mitro Pilvehinen, jolla oli Itä-Karjalan sotilashallinnossa luottamustoimi kylänvanhimpana. Hän sai liikkua alueella vapaasti, ja hänellä oli oikeus kantaa pistoolia. Tutšin-Pilvehinen toimitti tietoja puna-armeijalle aktiivisesti sekä majoitti partisaaneja suureen taloonsa, jonka yhteyteen oli kunnostettu myös navettatila, lampola, partisaanien piilopaikaksi. Nuo rakennukset on sittemmin siirretty Mäkikylästä Šoutjärven keskustaan, missä ne toimivat Vepsäläismuseon rakennuksena. ENa 2017.