Soutjärven satama Äänisenranta

Soutjärven satamatien varrella käytiin raju taistelu kesäkuussa 1944 Kevyt Osasto Vuorensolan ja venäläisten maihinnousujoukkojen välillä.

Osasto Vuorensolalle oli käsketty viivytystehtävä Äänisen rantatien suunnassa pohjoiseen. Pyrkimyksenä oli suojata Äänislinnan evakuointia. Osasto muodostettiin Kalliossa,  ja se otti 24.6.1944 rintamavastuun III/JR 9:ltä Lehmijoella. Osastoon kuului vahvennuksineen 360 miestä. Käytössä oli yhteensä 12 kuorma-autoa, yksi henkilöauto, kaksi ambulanssia ja jääkäreillä polkupyörät.

Er.P 17 oli aikaisemmin valmistellut kenttälinnoitetut asemat Soutjärven kylän pohjoispuolelle paikkaan, missä kulkee puro. Etupuolelle, eteläkaakkoon, jäivät kyläaukeat. Tarkoituksena oli viivyttää tässä pari päivää. 

Kilometri etulinjan asemista pohjoiseen (selustaan) sijaitsi sataman tienhaara, jossa olivat kranaatinheittimien tuliasemat. Sataman tienhaarasta oli noin kilometri matkaa Äänisen rantaan, satamaan. Satamalahden äärellä, Nurkanniemessä, oli rannikkotykistömme tuliasemat, joiden miehistöt tykkeineen olivat jo poistunut uusiin tehtäviinsä taakse. Ja on ilmeistä, että Soutjärven partisaanit tiedottivat omaan esikuntaansa suomalaistykkien lähteneen niemestä, ja että nyt voisi tulla satamaan vapaasti.

Vihollinen tekikin maihinnousun 26.6.1944 klo 13:30 Soutjärven satamaan. Ensiportaana neljä syöksyvenettä kiiti maihin. Tämän jälkeen venäläisen Äänisen Laivasto-osaston kolme laivaa ajoi kylmänrauhallisesti laituriin. Laivoista vihollinen laski maihin yhteensä pataljoonan verran joukkoja ja onnistui kohta katkaisemaan päämaantien sataman tienhaaran kohdalla.

Samalla Osaston Vuorensolan etupuolella alkoi taistelu, eli viivyttävä joukko oli jokseenkin saarroksissa: Ääninen idässä, korpimaasto lännessä, vihollinen etelässä edessä ja pohjoisessa takana. 

Muutaman tunnin monipolvisten taisteluvaiheiden jälkeen kapt Vuorensola päätti, että koko oma porukka lastataan kuorma-autoihin. Autojen lavoilta suunnataan pika- ja konekiväärit sekä muut aseet maantien varsiin. Sitten vaan ajaa rysäytetään vihollisen tulilinjojen läpi. Ulosmurtautuminen alkoi kello 16:30, ja sitä avusti jääkäriosaston puristava hyökkäys, jolla saatiin maantie hetkellisesti haltuun. Osaston häikäilemätön läpisyöksy tuli sellaisena yllätyksenä, etteivät maihinnousseet viholliset ehtineet tajuta asiaa eivät järjestää pitävää torjuntaa eivätkä esim. miinoittaa tietä.

Soutjärven taistelussa kaatui ja haavoittui yhteensä 28 suomalaista. Kaatuneet, joita oli yhdeksän, olivat maihinnousun ensitorjujia pääosin huollosta (Esik.K/JR 9). Heidät oli täytynyt jättää kentälle satamatien varteen. Maihinnoussut vihollinen oli IV/JR 1224. Sen tappioksi arvioitiin 100-120 miestä kaatuneina. Neuvostoliittolaisen tiedon mukaan kaatuneita oli 33. ENa 2016.

Reino Leväslaihon kirja "Äänisen tie" kertoo tuosta tapahtumasta.