Luutnanti Stig Sippelin tuhottu vaunu

Kuvaus:

Jatkosodassa lienee yksi surullisimpia suomalaisia innovaatioita BT-42 rynnäkkötykit, joita valmistettiin 19 kpl ja joista puolet osallistui Viipurin taisteluhin 1944.

BT-42/114 H rynnäkkötykit olivat alkumuodossaan amerikkalaisen Christie panssarin Neuvostoliitossa valmistettu versio.  Suomessa vaunuihin rakennettiin 20 mm paksuinen käsikammella kierrettävä torni. Torniin asennettiin englantilainen 114 mm epäsuoralla tulella ampuva haupitsi vuodelta 1918. Etupanssari oli paksuudeltaan 20 mm ja muu panssarointi 5 mm, siis ei mitään jakoa Viipurissa kesällä 1944 KV ja T-34 panssareille. Vaunun miehistön käsitti 3 miestä, johtaja/ampuja, lataaja ja ajaja. Näkyvyys ulos vaunusta oli huono ja myöskin tykin osumatarkkuus oli erittäin huono ja vaunu oli epävakaa ajettava muuttuneen painopisteen vuoksi. Telaketjut olivat liian kapeat ja putosivat helposti pyörästön päältä pois, vaunu jäi helposti kiinni pehmeässä maastossa.

Vaunuja oli alkuun 19 kpl, joista 18 saatiin aikaan Er.Ps.K, joka perustettiin 7.12.1943 ja komppanian päälliköksi nimettiin luutnantti Stig Sippel ja varapäälliköksi luutnantti Yrjö Nieminen.

Kenraali Oesch määräsi Viipurin puolustukseen ryhmittyvälle 20. Pr:lle vahvennukseksi ainakin yhden panssarivaunukomppanian ja edellä mainitun porukan Lagus määräsi Viipuriin. Puolet vaunusta oli hajonnut jo ennen Viipuriin tuloa. Komppaniasta 3 vaunua ryhmittyi Ristimäkeen puolustukseen luutnantti Sippelin johdolla majuri Kurt Bäckmannin II komppanian alueelle, kaksi Maaskolan ratapiha-alueelle ja loput Teppo Sorrin III komppanian alueelle Karjalan kaupunginosaan.

Kun Viipurin puolustus romahti 20.6 iltapäivällä, osa vaunuista poistui huoltoon Viipurin tavara-asemalle ja siitä edelleen yli Linnansillan. Kun myöhemmin suomalaiset räjäyttivät Papulan sillan, yritti Kuparisen vaunu ylittää sillan, sitten yli rautatien, mutta jäi kiskojen väliin kiinni. Koskimiehen vaunusta irtosi telaketju, vaunu jäi Viipuriin. Sippel oli ainoa, joka yritti vaunullaan tehdä jotain, mutta kun noin klo 16.30 aikaan Kannaksenkadulla vaunun peesiin ilmestyi T-34 muutaman sadan metrin päähän taakse, tuli Sippeliltä tiukka komento kersantti Virtaselle painaa talla pohjaan ja mutkitella kadulla. Tämä toimenpide melkein onnistui hetken, kunnes T-34 osui keskelle tornia ja kersantti Virtanen kääntyi hätäpäissään Kanneksenkadulta Eliaankadulle, ketjut putosivat pois osuessaan katukäytävän reunaan ja vaunu oli pakko jättää. Luutnantti Sippel  ja lataaja panssarimies Sorvisto olivat vaunussa kohdanneet matkansa pään ja ajaja kersantti Virtanen pääsi ajajan luukusta ulos ja kertomaan tapahtumaa jälkipolville.

Panssariprikaatin komentaja eversti Björkman oli jo etukäteen ollut erittäin huolissaan kyseisitä vaunuista ja 7.7.1944 Päämajasta tuli käsky poistaa loput vaunut käytöstä ja romuttaa vaunut.

Kunnia rohkeille panssarimiehille ja heidän muistolleen, romuilla joutuivat sotaan.

Sama paikka kesällä 2014, puiden taakse jäävät rakennukset vasemmalla Viipurin Keksi ja Rinkeli Oy valmistunut 1938. Oikealla Massisen asuin talo valmistunut 1910, molemmat ovat vielä pystyssä. 

Paikka on Leningradskoye.sh (Kannaksenkatu) ja Iiyinska ul. (Eliaankatu) kulmauksessa.