Kaimaoja Aunus, Talvisodan siviilisotavankileiri

Paikka:

Kaimaoja Aunus, Talvisodan siviilisotavankileiri

ID:

009090150

Sijainti:

Kuvaus:

1800-luvun lopulta alkaen satojatuhansia suomalaisia muutti Amerikkaan ja Kanadaan töihin. Heistä käytetään nimitystä amerikansuomalaiset. He toimivat metsä- ja kaivostöissä hakaten metsiä, perustaen sahoja, rakentaen taloja, tehden puusta levyjä, pylväitä, huonekaluja, louhien malmia, jne. Monet heistä joutuivat työttömiksi, kun Amerikassa vallitsi Suuri lama vuosina 1929-32. Näitä ammattilaisia houkuteltiin Neuvostoliittoon jo 1920-luvulla ja Suuren laman myötä kiihtyvästi. Niinpä noin 6000 amerikansuomalaista perheineen muutti Itä-Karjalaan töihin. He perustivat uusia kyliä ja metsätyökeskuksia (metsäpunkteja).

Yksi noista kylistä oli Kaimaoja. Se perustettiin Santalanjärven itärannalle. Kokonaisuuteen kuului myös erillisiä parakkikyliä lähiseudulla. Kuitenkin, vuosina 1937-38 olivat ns. Stalinin-Kuusisen vainot, joiden seurauksena suuri osa amerikansuomalaisesta ammatti-ihmisestä teloitettiin ja haudattiin kuka minnekin. Näin kylät ja metsäpunktit autioituivat; rakennukset ja parakit jäivät tyhjilleen, myös Kaimaojan kylä.

Kun Neuvostoliiton ja Suomen välillä käytiin vuosina 1939-40 Talvisota, Kaimaojan kylä toimi siviilisotavankileiripaikkana. Nämä siviilihenkilöt olivat jääneet puna-armeijan vangiksi Suojärvellä joulukuussa 1939. Kaimaojalle siirrettiin noin 500 siviiliä helmikuussa 1940. Heistä kuoli leirioloissa kahdeksantoista. Kun sota oli päättynyt, vangitut kuljetettiin junalla Värtsilään ja sieltä edelleen Tohmajärven Kaurilaan toukokuun lopussa 1940. Nykyään Kaurilan Kylätalon pihalla on siviilisotavankien kotimaahan paluun muistona kivipaasi ja kyltti. Paasi on Kaurilan entisen aseman makasiinin kivijalka.

Tänään Kaimaojan kyläasutuksesta ja rakennuksista on vain vähäisiä merkkejä jäljellä. Aikaisemmin rakennuksia on ollut kymmeniä. Niitä oli rakennettu 1920-luvulta lähtien rivikylän muotoon. Parakkien välille oli tehty lankuista kulkuteitä. Kylässä oli hellauunilla varustettujen tilavien kämppien lisäksi sauna, paja, leipomo, hevostalli, koulu, lääkäritalo ja ruokala, jota käytettiin myös kokous- ja tanssitilana. Järven rannassa oli laituri, johon veneet ja proomut saattoivat kiinnittyä. Nykyään Kaimaojasta on jäljellä niittyaukea (100 m x 300 m), jolle on pystytetty rannan läheisyyteen parimetrinen, metallinen ja valkoiseksi maalattu ortodoksiristi. Siihen on kiinnitetty sekä suomen- että venäjänkielinen Suomen valtion ja Suojärven Pitäjäseuran allekirjoittama kilpi, jossa kerrotaan Kaimaojan siviilisotavankileirin sijainneen tällä paikalla.

Miten mennä kohteeseen: Keträjärveltä erkanee metsäautotie luoteeseen Kautvaaralle, jonne on matkaa 19 kilometriä. Tie on hyväkuntoinen ja maasturilla ajokelpoinen, mutta sen kunto voi vaihdella vuosittain ja on riippuvainen alueen metsänkorjuutöiden intensiteetistä. Kautvaara (Kavgora) on korkeahko mäki, jonka laella on siellä täällä kymmenkunta romahtanutta hirsirakennusta sekä laajahko niittyaukea. Kävelymatka Kautvaarasta polkuja pitkin Santalanjärven rantaan Kaimaojalle on kuusi kilometriä. ENa 2017.

 

Sijanti kartalla:

Ladataan karttaa..