Sortanlahti

Kuvaus:

Sortanlahdessa toimi talvisodan aikana Kannaksen Lohkon esikunta. Tukikohtaa suojasi lähipuolustusosasto, jonka pääaseistuksena olivat Tulliniemeen ja Polvananniemeen sijoitetut kevyet kenttätykkijaokset. Kantaman ja ampumasektoreiden puolesta Sortanlahden satama-alueelle olisivat tarpeen vaatiessa pystyneet ampumaan Konevitsan molemmat kuuden tuuman rannikkopatterit. Myös Konevitsan eteläkärkeen sijoitettu kevyt rannikkopatteri olisi äärikantamallaan kyennyt häirintäammuntaan aina Sortanlahteen asti.

Sortanlahden satama koki erikoisen vaiheen jatkosodan aikana kesällä 1942. Saksalais-italialainen 42 alusta käsittävä laivasto-osasto sijoitettiin Sortanlahteen. Osaston tavoitteena oli sulkea Leningradin saartorengas myös Pähkinänlinnanlahden osalta. Saksalaisten ja italialaisten aikeet eivät onnistuneet ja operaatio lopetettiin lokakuuhun 1942 mennessä. Se seuraus entisten aseveljiemme aktiivisuudesta kuitenkin oli, että muuten rauhallinen Sortanlahti joutui vihollisen jatkuvan ilmatoiminnan kohteeksi. Esimerkiksi elokuussa 1942 Sortanlahtea pommitettiin 32 kertaa. Pommituksissa kaatui myös runsaat 20 saksalaista, jotka haudattiin VPL Pyhäjärven sankarihautausmaalle.                   

Nykyinen Sortanlahden satama on vaatimaton jäänne Suomen aikaisesta edeltäjästään. Alueen venäjänkielinen nimi on Vladimirovka. Satama on aallonmurtajineen vielä jäljellä, samoin aallonmurtajan päässä oleva loisto. Itse satama-alue on kokonaan suljettua sotilasaluetta. Konevitsan luostarin tulevat matkailijat nousevat laivaan Sortanlahden satamasta. Satama-altaassa lojuu muutama osin uponnut alus. Jokunen alus on käytössäkin. Teksti Erkki Marttila THa2016