Vahtiniemi Käkisalmi

Paikka:

Vahtiniemi Käkisalmi

ID:

009027040

Sijainti:

Kuvaus:

Vahtiniemi sijaitsee Käkisalmesta runsaat viisi kilometriä suoraan pohjoiseen. Murikan patterialueen ja Vahtiniemen väliä on noin kolme kilometriä. Muodoltaan Vahtiniemi ei paljoakaan muistuta niemeä; tosin pieni ulkoneva laitureineen alueella on. Vahtiniemi oli Rannikkotykistörykmentti 3:n tärkeimpiä toimipisteitä. Siellä oli vuodesta 1919 lähtien raskas patteri, vuosina 1922 – 1928 myös patteriston (II/RT 3) esikunta sekä vuodesta 1928 alkaen rykmentin aliupseerikoulu. II/RT 3 syntyi jo huhtikuussa 1919, kun III Rannikkopataljoonan tykistökomppanioista alettiin käyttää patteristo-nimiä.

Talvisodan aikana Vahtiniemen linnakkeella sijaitsi Kurkijoen Lohkon komentopaikka. Laatokan jäädyttyä Vahtiniemen linnakkeen puolustajat suorittivat partiointia ja valvontaa Laatokalla. Rannikkotykit myös häiritsivät tulellaan varsin tehokkaasti hyökkääjän pommikonemuodostelmia. 

Jatkosodan aikana Vahtiniemen patteri varusteltiin uudelleen. Yksityiskohtiin menemättä todetaan, että raskasta kalustoa Vahtiniemeen ei kuitenkaan enää sijoitettu, vaan tämän Käkisalmen pohjoissatamaan johtavaa väylää varmistavan patterin kalustoksi riitti kaksi 75 millimetrin Canet-tykkiä. Laatokan patterien tykkikaluston vaihtoihin liittyy pelkästään vuoden 1941 syksyn ajalta lukematon määrä tapahtumia. Kalustoa siirrettiin tuliasemasta toiseen taistelutoiminnan vaatimalla tavalla. Laatokan tilanteen vakiinnuttua osa kalustosta siirrettiin Äänisen rannikolle.

Sotien jälkeen Vahtiniemestä on kehitetty neuvostojoukkojen tukikohta. Alueen venäjänkielinen nimi Storozhevoje tarkoittaa vahtipaikkaa. Alue on edelleen sotilaskäytössä ja turisteilta suljettu. Seuraava kuvaus perustuu Käkisalmessa asuvan, eläkkeellä olevan kontra-amiraalin ja runoilijan Rostislav Oleninin lähettämiin valokuviin ja selostuksiin.

Vahtiniemen molemmat alun perin kuuden tuuman rannikkotykeille tehdyt asemat ovat verraten hyvin säilyneitä. Asemat sijaitsevat rinnakkain runsaan 50 metrin päässä toisistaan lähellä Laatokan rantaa. Tykkiasemien linnoiteet ovat pääosin siinä muodossa, johon ne tehtiin 1920-luvun alussa. Kyseessä ovat siis tyypilliset takaa avoimet tykkiasemat. Valokuvasta näkyy, että toisen tykkiaseman betoniseinämä on jonkin verran sortunut ja aseman pohjalle on valunut soraläjä. Tykkiaseman peruspulttikehä ei ole alkuperäinen, vaan jatkosodan aikaisen kevyen 75:n millimetrin Canet-tykin pulttikehä.

Vahtiniemessä on jäljellä ja edelleen käytössä suomalaisten tekemiä rakennuksia. Ilmeisesti 1930-luvulla rakennettu ns. komentajan asuintalo näyttää valokuvan perusteella hyväkuntoiselsta. Rastislav Oleninin mukaan nykyiset haltijat kutsuvat rakennusta Mannerheimin taloksi. Rakennus ei silti mitenkään liity Mannerheimin elämänvaiheisiin, vaikka marski kyllä kävi tarkastusmatkalla Vahtiniemessäkin ennen sotia. Itse asiassa luovutetussa Karjalassa on nykyvenäläisten tarinoiden mukaan muitakin Mannerheimin datsoja, vaikka marsalkka ei sellaisia Karjalan mailla omistanut ainoatakaan.

Vahtiniemen kasarmialueelta löytyy myös toinen hyvin säilynyt suomalaisajan rakennus. Se sijaitsee pohjoisemmasta eli 1.-tykin asemasta noin 100 metriä sisämaahan päin. Tämä kaksikerroksinen rakennus oli henkilökunnan asuintalo. Rakennus näyttää hoidetulta ja asuinkäytössä olevalta.

Teksti Erkki Marttila THa2016

Sijanti kartalla:

Ladataan karttaa..

Kuvat: