Hiilisuon ent. sovhoosi Petroskoin eteläpuoli

Kuvaus:

Neuvostoliittoon muuttaneet amerikansuomalaiset perustivat Hiilisuon maisemiin vuonna 1931 mallisovhoosin (Sovhoosi nro 2:n), jossa sovellettiin Amerikasta hankittua osaamista. Uuden sovhoositilan perustaminen tapahtui siksi, että Karjalan alueen kaikki paikalliset tilat olivat jokseenkin alkeellisia käytännöiltään ja pieniä pinta-aloiltaan. Hiilisuon eräs primus motor oli Neuvosto-Karjalan hallinnon puheenjohtaja (= pääministeri) Edvard Gylling.

Pian Hiilisuon koko väki alkoi koostua suomalaisista, jotka olivat saapuneet Yhdysvalloista, Kanadasta, Suomesta, Tveristä, Siperiasta ja kymmenkunta vuotta aikaisemmin amerikansuomalaisten Etelä-Venäjälle perustamasta Kylväjä-kolhoosista. Työtä tekeville riitti: läheiset suot raivattiin pelloiksi ja erilaisia tuotantorakennuksia, mm. navetta, rakennettiin. Muuan muuttaja, amerikansuomalainen poikamies Joonas Harju, osti Suomesta 100 puhdasrotuista lehmää ja lahjoitti ne sovhoosille. Hiilisuolle rakennettiin myös maatalouskoulu vuonna 1934. Homma näytti olevan hanskassa.

Mutta vuonna 1935 alkoivat ns. Stalinin vainot, joiden myötä toimeenpantiin murha-aalto ja omaisuuserien siirto isovenäläisiin käsiin muun muassa Itä-Karjalassa. Kohta Hiilisuon amerikansuomalainen johto korvattiin venäläisillä puoluevirkailijoilla. Talvella 1935-36 kävi sitten niin, että Sovhoosi nro 2:n lehmistä 95 myrkyttyi jostain syystä, ja kommunistien media aloitti propagandan siitä, että Hiilisuo oli ollut porvarillisten nationalistien taitavasti naamioitu pesäpaikka, ja että myrkyttäjäsabotöörit olivat näitä amerikansuomalaisia. Tämän jälkeen koko Hiilisuon väki ja Neuvosto-Karjalan hallinnossa ja puoluekoneistossa toimineet sadat suomalaiset joutuivat lähes viimeiseen mieheen vainojen uhreiksi ja alueen koko suomenkielinen väestökin siinä määrin, että voidaan puhua etnisestä puhdistuksesta.

Tästä historiasta vielä tietämättä Jatkosodan suomalaisjoukkojen hyökkäys vyöryi etelästä kohti Petroskoita syyskuun lopulla 1941. Osasto Lagus panssareineen eteni Äänisen rantatietä pitkin, ja sen vasenta sivustaa suojasi 7.Divisioonan joukkoihin kuulunut I/JR 51. Muurmannin radan suunnassa myös pohjoiseen edennyt I/JR 51 valtasi ja miehitti Hiilisuon sovhoosikylän 28.9. aamupäivällä. Myöhemmin Jatkosodan aikana kylän infraan tukeutui aina vuorollaan yksi jalkaväkikomppania suorittaessaan Aunuksen korpimetsien haravointia desanttiuhkien torjumiseksi.

Hiilisuon kolhoosiin perustettiin emäntä- ja isäntäkoulu sodan aikana ja oppilaita oli runsaasti. 

Nykyisin Hiilisuolle itäkoillisesta johtava tie kiertää lännen kautta pohjoiseen, ja liittyy Petroskoin kehätiehen Kukonmäessä. Tuonne Hiilisuontien pohjoispään alueelle kehätien varteen on parhaillaan rakenteilla suuria kerrostaloalueita (Etelä-Kukonmäki 1, 2 ja 3). ENa 2017.