Kinnermäki Aunus

Paikka:

61,525975, 32,823855

61°31'33,51"N, 32°49'25,88"E

Ruotsin ja Venäjän välisen sodan alettua vuonna 1570 ruotsalaiset joukkiot hävittivät

Karjalaa monin paikoin, ja myös Kinnermäen kylä poltettiin. Talot rakennettiin uudelleen,

mutta ne tuhoutuivat taas sotatoimissa vuosina 1613-14, kun ruotsalais-puolalais-

liettualaiset joukkiot ulottivat hävitysretkensä seudulle. Hirsirakenteinen Kinnermäki nousi

kuitenkin uudelleen.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa I/JR 60:n Jääkärijoukkue valtasi kylän 22.7.1941, ja

elokuun 1941 lopulla kylän kautta suunnattiin sekä 17.Divisioona että 7.Divisioona

suojaamaan syyskuun 1941 alussa käynnistetyn Tuulosjoen painopistehyökkäyksen

vasenta sivustaa. Jatkosodan asemasodan aikaan kylän asukkaat elelivät kodeissaan, ja

kolhoosin maat oli jaettu perheiden yksityiseen käyttöön. Säännöstelykortilla sai ostaa

kahvia ja sokeria, ja lapset kävivät suomenkielistä koulua Vieljärvellä.

1.Tiedotuskomppanian Martti Haavio ja Sakari Pälsi kuvailivat kylää seuraavasti:

Pienen karjalaiskylän vähäinen tšasouna kätkeytyy tuuhean kuusikon keskeen, vartijoina

ympärillään puhdastyyliset talot ja aitat, hienonurmiset kujat ja asutuksen vakiintunut rauha.

Nykyisin Kinnermäki on Karjalan tasavallan kulttuurihistoriallinen suojelukohde. Kylän

keskuksena on 1700-luvulla rakennettu Smolenskin Jumalanäidin tšasouna, ja sen

ympärillä 17 asuinrakennusta, joista vanhimmat on rakennettu 1800-luvulla. Erään

rakennuksen vintille (koordinaatti) on muodostettu kylän vaiheista kertova näyttely. ENa

2017.

Ladataan karttaa..